Mikä on eurooppalainen testausviikko?
Sivu on viimeksi tarkistettu 16.5.2024
Eurooppalainen testausviikko on järjestetty ensimmäisen kerran vuonna 2013 ja siihen osallistuu vuosittain satoja terveydenhuollon yksiköitä useista Euroopan maista julkiselta ja yksityiseltä sektorilta sekä järjestöjä. Testausviikko toteutetaan kahdesti vuodessa toukokuussa ja marraskuussa. Viikkojen tarkoituksena on lisätä sekä terveydenhuollon ammattilaisten että väestön tietoisuutta hiv-testauksen tärkeydestä ja varhain aloitetun lääkehoidon merkityksestä.
Testausviikon tavoitteena on, että terveysalan ammattilaiset tarjoavat aktiivisesti hiv-testejä muiden seksitautitestien lisäksi. Aihepiirin materiaalia ja tietoa on tarkoitus pitää esillä, mikä mataloittaa testiin hakeutumista.
Kevään kampanjaviikkoon 20.-27.5. voi osallistua jakamalla tietoa hivistä ja muista seksitaudeista sekä tarjoamalla testejä aktiivisesti omassa terveydenhuollon yksikössä.
Hiv-tartunnat todetaan myöhään
Suomessa hiv-hoito on ensiluokkaista, mutta haasteena on se, että merkittävä osa, noin puolet uusista tartunnoista todetaan myöhään.
Tilanne vuonna 2023
Tarve kansainväliselle hiv-testausviikolle on syntynyt hiv-työtä tekevien organisaatioiden edustajilta ympäri Eurooppaa. Monissa Euroopan maissa tilanne on sama: noin puolet tartunnoista diagnosoidaan useiden vuosien viiveellä, siinä vaiheessa, kun lääkitys olisi jo pitänyt aloittaa. Tartunta on vuosia oireeton ja hoitamattomana hiv vaurioittaa elimistön puolustusjärjestelmää ja johtaa lopulta aidsiin. Hiviin on olemassa lääkitys, joka pysäyttää viruksen etenemisen elimistössä. Sen avulla voi elää hyvävointisena, eikä virusta voi tartuttaa eteenpäin edes suojaamattoman seksin välityksellä.
Suomessa arviolta 300 henkilöä ei tiedä tartunnastaan, joten hiv-testausta julkisessa terveydenhuollossa tulee tehostaa.
Piilossa olevat hiv-tartunnat tulee löytää
Tutkimusten mukaan vuonna 2017 vähintään joka viides 2,3 miljoonasta hiv-tartunnan saaneesta Euroopassa ei tiennyt olevansa hiv-positiivinen. Yli puolet hiv-tartunnan saaneista diagnosoitiin myöhäisessä vaiheessa, mikä viivästyttää hoidon saantia. Tartunnan saaneen terveydentilan ennuste on sitä parempi, mitä varhaisemmassa vaiheessa tartunta löydetään.
UNAIDS johtaa maailmanlaajuista pyrkimystä lopettaa aids kansanterveydellisenä uhkana vuoteen 2030 mennessä osana kestävän kehityksen tavoitteita.
Suomen hiv-strategia myötäilee kansainvälistä strategiaa, jonka mukaan vuoteen 2025 mennessä:
- 95 % hiv-tartunnan saaneista tietää tartunnastaan.
- 95 % ihmisistä, joiden tartunta on todettu, ovat lääkehoidolla.
- 95 % hoitoa saavista viruksen tulee olla mittaamattomissa.
Suomessa on nyt saavutettu nämä UNAIDSin asettamat tavoitteet! Hienoa.
Työtä on silti tehtävänä, jotta voimme ylläpitää haluttua tasoa hivin hoidossa. Lisäksi on tehtävä työtä, jotta saamme kaikki hivin kanssa elävät ihmiset tietoisiksi tartunnastaan ja sitoutettua heidät hoitoon. Tartunnastaan tietävien osuus vuonna 2023 Suomessa oli 96 prosenttia. Testausta on edelleen tehostettava, sillä hivin lisäksi muiden seksitautitartuntojen määrät ovat kasvussa.
Hiv-testaus toimii myös ennaltaehkäisynä; uudet hiv-tartunnat saadaan pääsääntöisesti henkilöiltä, jotka eivät tiedä omasta hiv-tartunnastaan. Terveydenhuollon ammattilaiset ovat avainasemassa hiv-tartuntojen ennaltaehkäisyssä.
Hivin diagnosointia ja hoitoa hitaammin edetään asenteiden muuttumisessa
Hiv-tartunnan saaneiden elämänlaatua heikentää hiviin liittyvät kielteiset asenteet ja syrjintä. Eurooppalaisen testausviikon yksi tärkeä tehtävä on myös hivistä ja seksitaudeista puhuminen ja seksuaaliterveyteen liittyvien kysymyksien esillä pitäminen. Tiedon jakaminen on yksi keino vähentää stigmaa, häpeää ja syyllisyyttä, mitä seksitauteihin usein liitetään.