Seksitautien tartunnanjäljitys

Sivu on viimeksi tarkistettu 24.8.2023

Seksitautien tartunnanjäljitys, eli seksitautitartunnasta ilmoittaminen partnereille, on tärkeä osa seksitautien ennaltaehkäisyä. Seksitautitartunnasta ilmoittaminen partnerille on tärkeää, sillä kaikki seksitaudit voivat olla oireettomia, eikä henkilö muutoin itse tiedä altistuneensa seksitaudille tai hänellä voi olla seksitauti tietämättään. Lue täältä seksitautien tartunnanjäljityksen Käypä hoito-suosituksen potilasversio.

Tartunnanjäljityksestä on määrätty Suomen tartuntatautilainsäädännössä

Taudin toteava lääkäri on ensisijaisesti vastuussa yleisvaaralliseen tai valvottavaan tartuntatautiin sairastuneen potilaan ja mahdollisesti muiden tartunnan saaneiden tutkimisesta ja hoidosta. Jos hän ei voi itse tätä tehdä, hänen on siirrettävä tehtävä kunnan tai sairaanhoitopiirin kuntayhtymän tartuntataudeista vastaavalle lääkärille.

Yleisvaaralliseen tai valvottavaan tartuntatautiin sairastuneen ja sairastuneeksi perustellusti epäillyn henkilön on ilmoitettava asiaa selvittävälle lääkärille tartuntataudin leviämisen estämiseksi käsityksensä tartuntatavasta, -ajankohdasta ja -paikasta sekä niiden henkilöiden nimet, jotka ovat voineet olla tartunnan lähteenä tai saada tartunnan.

Mahdollisesti altistuneille kumppaneille ilmoittaminen

Suositeltavinta on, että henkilö itse ilmoittaa kumppaneilleen tartunnasta ja kehottaa näitä hakeutumaan testeihin. Jos henkilö ei tavoita kumppaneitaan tai ei itse halua olla heihin yhteydessä, tehtävä jää hoitavalle lääkärille. Tartunnan saaneen henkilötietoja ei tule ilmoittaa. Nykyisillä ilmoitusmenetelmillä tartunnan jäljitys tavoittaa noin 40–60 % kumppaneista. 

Kumppanit ohjataan ensisijaisesti tutkimuksiin heidän omalle terveysasemalleen, ja heitä kehotetaan ilmoittamaan, että kyse on tartunnan jäljityksestä. Vakituinen seksikumppani voidaan usein hoitaa uusintatartuntojen ehkäisemiseksi samanaikaisesti kuin tartunnan saanut. Tilapäisten kumppanien osalta odotetaan testien tuloksia ja mikäli testeillä todetaan seksitauti, aloitetaan hoito. 

Taaksepäin kartoitettavat ajanjaksot taudeittain

Tartunta-ajankohta on hyvä määritellä niin tarkkaan kuin mahdollista. Kaikki seksitaudit voivat olla oireettomia, joten ilmoitettavan ajanjakson määritteleminen voi olla haastavaa. 

Mikäli henkilöllä on ollut terveydenhuollon ammattilaisen toteamia seksitautiin viittaavia oireita, niin silloin ilmoitettavaa ajanjaksoa voidaan tarkastella oireiden alkamisajankohdan mukaan. 

Ajanjakso kuinka pitkälle ajalle seksipartnereita tulee ilmoittaa, riippuu todetusta taudista ja milloin henkilö on käynyt viimeksi seksitautitesteissä.  

Mikäli asiakas on käynyt seksitautitesteissä ja testitulokset olivat negatiiviset, niin silloin partnereille tulee ilmoittaa enimmillään tuohon ajankohtaan saakka. Tässäkin tilanteessa tulee huomioida taudin itämisajat (eli kauan aikaa kuluu ennen kuin tartunta näkyy testeissä): 

• Klamydia ja tippuri 5 vuorokautta 
• Kuppa 3–6 viikkoa 
• Hiv 3–12 viikkoa 

Mikäli seksitautitesteissä käymisestä on hyvin pitkä aika tai testeissä ei ole aikaisemmin käynyt niin alla olevasta taulukosta näkee yleisohjeita, miten pitkälle ajanjaksolle partnereille olisi hyvä ilmoittaa.

Seksitauti	Oireinen	Oireeton
Klamydia	Oireiden kesto + 4 viikkoa	6 kuukautta tai viimeisimpään negatiiviseen klamydiatestitulokseen
Tippuri	Oireiden kesto + 2 viikkoa	6 kuukautta tai viimeisimpään negatiiviseen tippuritestitulokseen
Kuppa	Oireiden kesto + 2 kuukautta	2 vuotta tai viimeisimpään negatiiviseen kuppatestitulokseen
Hiv	Nykyhetkestä todennäköiseen tartuntahetkeen tai viimeisimpään negatiiviseen hiv-testitulokseen.	Nykyhetkestä todennäköiseen tartuntahetkeen tai viimeisimpään negatiiviseen hiv-testitulokseen.