Hiv-testin tarjoaminen asiakkaalle

Kuvassa Checkpoint hiv-testaus Hivpointilla.

Sivu on viimeksi tarkistettu 2.10.2020

Muista nämä asiat hiv-testin tarjoamisesta

  • Hiv-testiin tulee päästä ilman lääkärin arvioita ja aina asiakkaan pyynnöstä suojaamattoman seksin jälkeen.
  • Asiakas ei aina tiedä hivin tartuntavoista, eikä näin ollen osaa itse pyytää hiv-testiä. Terveydenhuollon ammattilainen on avainhenkilö kartoittamaan asiakkaan tarvetta hiv-testaukselle.
  • Hiv-testi on ainoa varma tapa selvittää, onko hiv-tartunta.
  • Oikean tiedon antaminen hivin tarttumistavoista, hiv-testiin rohkaiseminen ja siinä tukeminen on tärkeää asiakkaalle, joka on huolissaan mahdollisesta hiv-tartunnasta.
  • Varhainen hiv-tartunnan toteaminen parantaa asiakkaan terveydentilan ennustetta, elämänlaatua ja mahdollisuuksia omannäköiseen elämään.
  • Hiv-testauksen lisäksi ota puheeksi asiakkaan mahdollinen tarve prep-lääkitykselle.

Hiv-testi on ainoa varma tapa selvittää, onko asiakkaalla hiv-tartunta

Hiv-testissä etsitään hi-viruksen vasta-aineita, joiden muodostumiseen menee yleensä 1-2 kuukautta. Hiv-testin negatiivinen tulos on  luotettava 3 kuukauden kuluttua viimeisimmästä riskitilanteesta, mutta käytännössä vasta-aineet muodostuvat jo aiemmin. Hiv-tartunta on usein oireeton, joten sitä ei voi päätellä oireista tai niiden puuttumisesta. Hiv-testi on ainoa tapa todeta tartunta.

Miksi hiv-testin tarjoaminen on tärkeää?

Asiakkaan terveydentilan ennuste on sitä parempi, mitä varhaisemmassa vaiheessa tartunta löydetään. Suomessa noin puolet hiv-tartunnoista todetaan vasta, kun hoito olisi pitänyt jo aloittaa. Asiakas ei aina tiedä tartuntatavoista eikä tiedosta olleensa riskissä eikä täten huomaa itse pyytää testiä. Hiv-testaus toimii myös ennaltaehkäisynä; uudet hiv-tartunnat saadaan pääsääntöisesti henkilöiltä, jotka eivät tiedä omasta hiv-tartunnastaan. Terveydenhuollon ammattilaiset ovat avainasemassa hiv-tartuntojen ennaltaehkäisyssä.

Testiin tulee päästä ilman lääkärin arviota ja asiakkaan pyynnöstä suojaamattoman seksin jälkeen. THL:n suosituksen mukaan testiin tulisi asiakkaan pyynnöstä päästä aina myös nimettömänä ja muulle kuin omalle asuinkunnalle. Julkisen terveydenhuollon toimipisteet ovat ensisijainen hiv-testauspaikka. Julkisessa terveydenhuollossa hiv-testi tuleekin tehdä jokaiselle sitä haluavalle ilman, että asiakkaan pitää sitä perustella. Neuvonnan kannalta on tärkeää tuoda asiakkaalle tieto hivin tartuntatavoista ja tarjota asiakkaalle mahdollisuus keskustella seksiin liittyvistä asioista.

Hiv-testiä ei tule koskaan tehdä ilman asiakkaan lupaa, vaan asiakkaalle on selkeästi kerrottava, milloin ja missä tilanteissa hiv-testataan (esimerkiksi raskauden ajan seuranta) ja miten ja milloin testin tulos ilmoitetaan.

Milloin hiv-testiä tulee tarjota?

Hiv-testiä tulee tarjota asiakkaalle tilanteissa, joissa viruspitoista verta tai eritettä, kuten emätineritettä, peniksen esiliukastetta tai siemennestettä on päässyt limakalvoille tai verenkiertoon.

Näiden kysymysten avulla kartoitat asiakkaan hiv-testin tarpeen:

  • Onko asiakkaalla ollut seksiä ilman kondomia?
  • Minkälaista seksiä asiakkaalla on ollut? Onko kyseessä ollut emätinyhdyntä tai anaaliyhdyntä ilman kondomia? Entä suuseksiä ilman kondomia tai suuseksisuojaa osapuolena, joka on hyväillyt suullaan kumppanin sukuelimiä? Hiv-tartunnan riski on emätin- tai anaaliyhdynnässä ilman kondomia kummallakin osapuolella. Suuseksissä pieni hiv-tartunnan riski on ainoastaan sillä osapuolella, joka on saanut emätineritettä, esiliukastetta tai siemennestettä suuhun.
  • Onko riskitilanne ollut ulkomailla? Puolet suomalaisten tartunnoista saadaan ulkomaan matkoilla ja ulkomaan matkan jälkeen asiakkaan kanssa on hyvä ottaa puheeksi hiv-testin tarve.
  • Milloin viimeisin riskitilanne on ollut? Hiv-testin voi tehdä aikaisintaan, kun riskitilanteesta on kulunut 4 viikkoa. Negatiivinen testitulos on varma, kun riskitilanteesta on kulunut 3 kuukautta.

Hiv on heikosti tarttuva virus ja seksin välityksellä tartuntariski on valtaosin emätin- tai anaaliyhdynnässä ilman kondomia. Suuseksissä on pieni tartunnan riski sillä osapuolella, joka saa emätineritettä, peniksen esiliukastetta tai siemennestettä suuhun. Lue tarkemmin hivin tarttumisesta tästä. Hiv-tartunnan riskiä ei ole tilanteessa, jossa on ollut seksiä ilman kondomia henkilön kanssa, joka on hiv-tartunnan saanut ja toimivalla lääkityksellä. Prep-lääkityksen ollessa käytössä, ei seksitilanteessa ole hiv-tartunnan riskiä.

Kuvassa tummemmalla värillä väritetyllä henkilöllä on korkeampi hiv-riski kun vaaleammalla värillä väritetyllä henkilöllä. Suurin hiv-riski on anaaliseksissä vastaanottavalla osapuolella ja pienin riski on suuseksissä eritteitä suuhun saavalla osapuolella. Emätinyhdynnässä ilman kondomia vastaanottavalla osapuolella on suurempi hiv-riski.
Eri seksitavoissa on erisuuruinen hiv-riski. Kuvassa tummanpunaisella henkilöllä on korkein hiv-riski ja vaaleimman värisellä henkilöllä on pienin hiv-riski.

Joskus hiv-testin puheeksiottamiseen vaikuttavat erilaiset ihmisen seksuaalisuuteen liittyvät normit ja odotukset. Hiv-testi saattaa esimerkiksi jäädä tarjoamatta iäkkäille ihmisille. Suomessa hiv-tartuntoja löytyy myöhäisessä vaiheessa ja myös iäkkäiltä ihmisiltä, joiden kohdalla hiv-testin tarve on jäänyt ottamatta puheeksi terveydenhuollossa.  Lisäksi on tärkeää muistaa ottaa puheeksi erilaiset seksitavat ja niihin liittyvät hivin ja muiden seksitautien tartuntariskit asiakkaan kanssa iästä ja sukupuolesta riippumatta. Lue lisää vinkkejä, miten asiakkaan kanssa voi neutraalisti keskustella eri seksitavoista tästä.

Hiviä pelkäävän asiakkaan kohtaaminen

Hiviin liittyy paljon väärää tietoa ja pelkoja. Jos asiakkaalla on selkeästi hiviin liittyviä pelkoja, kannattaa panostaa oikean ja selkeän tiedon antamiseen hivistä. Useimmiten oikean tiedon antaminen helpottaa hivistä huolestuneen asiakkaan mieltä. Hivistä huolestuneen asiakkaan voi ohjata myös soittamaan Hivpointin neuvontapuhelimeen. Yleensä myös hiv-testeihin rohkaiseminen ja siinä tukeminen on tärkeää asiakkaalle, joka on huolissaan mahdollisesta hiv-tartunnasta. Mikäli asiakkaan pelot liittyen hiviin ovat epärealistisia ja eivät helpota oikean ja selkeän tiedon antamisen jälkeen, ohjaus psykososiaalisen tuen piiriin voi olla tarpeen.