Hiv-testin tarjoaminen asiakkaalle

Terveydenhuollon ammattilainen keskustelee asiakkaan kanssa hiv-testauksen yhteydessä.

Sivu on viimeksi tarkistettu 22.10.2021

Tutkimukset osoittavat, että 95 % ihmisistä suostuu hiv-testiin, kun terveydenhuollon ammattilainen tarjoaa sitä.

Hiv-testin tarjoamisen tulisi olla luonteva osa keskustelua  

Terveysalan ammattilaisten asiakasta kunnioittavalla suhtautumisella on iso merkitys sille, hakeudutaanko testeihin helposti suojaamattoman seksin jälkeen. Seksistä puhuminen voi olla helpompaa, kun ammattilainen perustelee, miksi kysymyksiä esitetään.

”Kysymme seuraavaksi seksitapoihin liittyviä kysymyksiä, jotta saat tarvittavat testit”

  • Kysy, millaista seksiä asiakkaallasi on ollut ja milloin, jotta voit ohjata tarvittaviin testeihin.
  • Hiv-testiä tulee tarjota, kun on ollut emätin- tai anaaliyhdyntää ilman kondomia ja ei ole tiedossa, onko seksikumppanilla hiv-tartunta.
  • Kannusta asiakkaitasi hiv- ja muihin seksitautitesteihin, taudit ovat usein oireettomia.

Milloin hiv-testiä kannattaa tarjota?

Hiv-testiä kannattaa tarjota, kun on ollut emätin- tai anaaliyhdyntää ilman kondomia, eikä ole tiedossa onko seksikumppanilla hiv-tartunta. Hiv-testiin kannattaa hakeutua, kun mahdollisesta tartuntatilanteesta on kulunut 1‒3 kuukautta. Negatiivinen testitulos on luotettava vasta 3 kuukauden kuluttua.

Näiden kysymysten avulla kartoitat asiakkaan hiv-testin tarpeen:

  • Onko asiakkaalla ollut seksiä ilman kondomia?
  • Minkälaista seksiä asiakkaalla on ollut? Onko kyseessä ollut emätinyhdyntä tai anaaliyhdyntä ilman kondomia? Entä suuseksiä ilman kondomia tai suuseksisuojaa osapuolena, joka on hyväillyt suullaan kumppanin sukuelimiä? Hiv-tartunnan riski on emätin- tai anaaliyhdynnässä ilman kondomia kummallakin osapuolella. Suuseksissä pieni hiv-tartunnan riski on ainoastaan sillä osapuolella, joka on saanut emätineritettä, esiliukastetta tai siemennestettä suuhun.
  • Onko riskitilanne ollut ulkomailla? Puolet suomalaisten tartunnoista saadaan ulkomaan matkoilla ja ulkomaan matkan jälkeen asiakkaan kanssa on hyvä ottaa puheeksi hiv-testin tarve.
  • Milloin viimeisin riskitilanne on ollut? Hiv-testin voi tehdä aikaisintaan, kun riskitilanteesta on kulunut 4 viikkoa. Negatiivinen testitulos on varma, kun riskitilanteesta on kulunut 3 kuukautta.
Kuvassa tummemmalla värillä väritetyllä henkilöllä on korkeampi hiv-riski kun vaaleammalla värillä väritetyllä henkilöllä. Suurin hiv-riski on anaaliseksissä vastaanottavalla osapuolella ja pienin riski on suuseksissä eritteitä suuhun saavalla osapuolella. Emätinyhdynnässä ilman kondomia vastaanottavalla osapuolella on suurempi hiv-riski.
Eri seksitavoissa on erisuuruinen hiv-riski. Kuvassa tummanpunaisella henkilöllä on korkein hiv-riski ja vaaleimman värisellä henkilöllä on pienin hiv-riski.

Joskus hiv-testin puheeksiottamiseen vaikuttavat erilaiset ihmisen seksuaalisuuteen liittyvät normit ja odotukset. Hiv-testi saattaa esimerkiksi jäädä tarjoamatta iäkkäille ihmisille. Suomessa hiv-tartuntoja löytyy myöhäisessä vaiheessa ja myös iäkkäiltä ihmisiltä, joiden kohdalla hiv-testin tarve on jäänyt ottamatta puheeksi terveydenhuollossa.  Lisäksi on tärkeää muistaa ottaa puheeksi erilaiset seksitavat ja niihin liittyvät hivin ja muiden seksitautien tartuntariskit asiakkaan kanssa iästä ja sukupuolesta riippumatta. Lue lisää vinkkejä, miten asiakkaan kanssa voi neutraalisti keskustella eri seksitavoista tästä.

Hiv-testi on ainoa varma tapa selvittää, onko asiakkaalla hiv-tartunta

Asiakkaan terveydentilan ennuste on sitä parempi, mitä varhaisemmassa vaiheessa tartunta löydetään. Suomessa noin puolet hiv-tartunnoista todetaan vasta, kun hoito olisi pitänyt jo aloittaa. Asiakas ei aina tiedä tartuntatavoista eikä tiedosta olleensa riskissä eikä täten huomaa itse pyytää testiä. Hiv-testaus toimii myös ennaltaehkäisynä; uudet hiv-tartunnat saadaan pääsääntöisesti henkilöiltä, jotka eivät tiedä omasta hiv-tartunnastaan. Terveydenhuollon ammattilaiset ovat avainasemassa hiv-tartuntojen ennaltaehkäisyssä.

  • Tutkimukset osoittavat, että 95% ihmisistä suostuu hiv-testiin, kun terveydenhuollon ammattilainen tarjoaa sitä. 
  • Seksuaalisuuden ja eri seksitapojen puheeksiottaminen varmistaa, että asiakas saa hiv-testin ja muut tarvittavat seksitautitestit oikein.
  • Positiivisen hiv-testituloksen jälkeen asiakas pääsee hoidon piiriin, terveydentila kohenee ja myös jatkotartunnat voidaan estää.
  • Hiv-testauksen tulee olla vapaaehtoista, luottamuksellista ja sitä olisi tarjottava nykyistä laajemmin.

Hiv-testauksen esteitä pitää poistaa

Suositukset hiv-testauksesta (THL)

  • Hiv-testiin tulee päästä omasta pyynnöstä suojaamattoman seksin jälkeen.
  • Hiv-testiin pääseminen ei edellytä lääkärin arviointia ja lähetettä . 
  • Hiv-testiin tulee päästä anonyymisti .
  • Kunnallisessa terveydenhuollossa hiv-testaus on maksuton.  
  • Henkilön tulee voida hakeutua testiin myös muun, kuin oman asuinkunnan terveyskeskukseen .
  • Hiv-testi on luotettava, kun riskitilanteesta kun on kulunut 3 kuukautta . 

Turhaa hiv-testausta ei lähtökohtaisesti ole, sillä useimmilla testiin hakeutuneilla on ollut tartunnan mahdollisuus.

Hiviä pelkäävän asiakkaan kohtaaminen

Hiviin liittyy paljon väärää tietoa ja pelkoja. Jos asiakkaalla on selkeästi hiviin liittyviä pelkoja, kannattaa panostaa oikean ja selkeän tiedon antamiseen hivistä. Useimmiten oikean tiedon antaminen helpottaa hivistä huolestuneen asiakkaan mieltä. Hivistä huolestuneen asiakkaan voi ohjata myös soittamaan Hivpointin neuvontapuhelimeen. Yleensä myös hiv-testeihin rohkaiseminen ja siinä tukeminen on tärkeää asiakkaalle, joka on huolissaan mahdollisesta hiv-tartunnasta. Mikäli asiakkaan pelot liittyen hiviin ovat epärealistisia ja eivät helpota oikean ja selkeän tiedon antamisen jälkeen, ohjaus psykososiaalisen tuen piiriin voi olla tarpeen.