Hiviin liittyvä pelko

Sivu on viimeksi tarkistettu 14.9.2023

Hiv on krooninen sairaus, johon on olemassa erinomainen lääkitys. Hiv-tartunnan saaneiden elinajanodote on Suomessa yhtä pitkä kuin heillä, joilla ei ole hiv-tartuntaa. Hiv-lääkitys pitää hiv-tartunnan saaneen terveenä ja hyvinvoivana. Hiv ei tartu seksissä hiv-positiiviselta, joka on toimivalla lääkityksellä.

Hivpointin neuvontapalveluissa on vuosien varrella havaittu, että osalla palveluihin yhteyttä ottaneista hivin pelko on voimakas, eikä helpotu, vaikka asiakas saisi ajankohtaista tietoa hivistä, ja tiedon, että todellista riskiä hivin tarttumiselle ei ole ollut. Joskus pelko on niin voimakasta, että henkilö palaa toistuvasti neuvontapalveluihin, eikä esimerkiksi usko että hänellä ei ole hiv-tartuntaa, vaikka hiv-testi niin kertoisikin.

Miksi pelon kohde on juuri hiv?

Hiviin liittyvä pelko voi juontaa juurensa siihen, että hiv on ollut 1980-luvun alussa vakava sairaus ja pahimmillaan hengenvaarallinen. Tuohon aikaan hivistä ja aidsista myös uutisoitiin dramaattisesti ja nämä uutiset ovat saattaneet jäädä elämään voimakkaasti ihmisten mielissä. Sairauteen myös liittyi paljon tietämättömyyttä tartuntatavoista. Hiviin liittyvä uutisointi on usein edelleenkin sensaatiohakuista ja hiviin liittyy monia vääriä uskomuksia, mikä on omiaan vahvistamaan pelkoja. Hivpoint pyrkii aktiivisesti lisäämään oikeaa, ajankohtaista tietoa hivistä ja näin vähentämään hiviin liittyvää pelkoa.

Hivpoint haluaa myös tukea hiv-pelosta kärsiviä ohjaamalla heidät oikeanlaisten palveluiden piiriin.

Hiv-pelon taustalla voi olla ahdistava tapahtuma tai elämäntilanne, kyseessä voi myös olla pakko-oireinen häiriö tai yleistynyt ahdistuneisuushäiriö

Kokemuksemme mukaan voimakkaan hiv-pelon voi laukaista häpeän tunne, ahdistava tapahtuma tai kuormittava elämäntilanne. Seksuaalisuuteen liittyy yhteiskunnassamme paljon normeja, jotka vaikuttavat siihen, mikä on oikeanlainen tapa toteuttaa seksuaalisuutta. Normeista poikkeaminen saattaa aiheuttaa osassa ihmisistä häpeää ja ahdistusta, mikä voi myös ilmetä voimakkaana hivin pelkona.

Tilanteita, jotka havaintojemme mukaan saattavat laukaista hiv-pelon ovat esimerkiksi seksi- ja erotiikkapalvelujen osto, ensimmäiset kokemukset miesten välisestä seksistä tai satunnaiset seksisuhteet. Usealle ahdistavin asia hiv-pelossa, on mahdollisuus, että tartuttaisi hivin toiselle ihmiselle ja seksi parisuhteen ulkopuolella (ilman, että siitä on sovittu kumppanin kanssa) onkin yksi tyypillisimmistä hiv-pelon taustalla olevista tilanteista.

Seksuaaliväkivallan uhriksi joutuminen voi laukaista voimakkaan hiv-pelon. Avun ja tuen saaminen on ensiarvioisen tärkeää, kun on kokenut seksuaaliväkivaltaa ja tukitoimissa olisi tärkeää huomioida hiviin liittyvät asiat kuten hivin jälkiehkäisy (PEP), hiv-testaus sekä hiv-pelon käsittely.

Seri-tukikeskukset ovat tukiyksikköjä kaikille yli 16-vuotiaille seksuaaliväkivaltaa kokeneille sukupuolesta riippumatta. Täältä löydät tietoa Seri-tukikeskuksista sekä kaikkien Seri-yksiköiden yhteystiedot. Kriisikeskus Tukinainen tarjoaa apua ja tukea seksuaaliväkivallan uhrille.

Hiv-pelon taustalla saattaa olla pakko-oireinen häiriö

Toistuvan ja elämää häiritsevän hiv-pelon taustalla voi olla pakko-oireinen häiriö eli OCD. Lievinä ja satunnaisesti ilmenevinä erilaiset pakko-oireet ovat yleisiä. Noin 2–3 % ihmisistä kärsii pakko-oireisesta häiriöstä joskus elämänsä aikana. Pakko-oireiseen häiriöön on saatavilla apua.

Pakko-oireisessa häiriössä ilmenee pakkoajatuksia, pakkotoimintoja tai kumpiakin näistä. Häiriöstä on kyse silloin, kun pakonomaiset ajatukset ja käyttäytyminen ovat jatkuvia, ne aiheuttavat merkittävää ahdistusta ja häiritsevät arkielämää. Häiriö kehittyy usein hitaasti ja ajatukset ja toiminnot ovat ensin lieviä, eivätkä välttämättä häiritse elämää.

Pakkoajatukset ovat tahtomatta mieleen tunkeutuvia, häiritseviltä ja epämiellyttäviltä tuntuvia ajatuksia. Hyvin usein pakkoajatukset liittyvät likaantumisen pelkoon sekä tartunnan saamisen pelkoon. Pakkotoiminnot ovat pakonomaista käyttäytymistä, jonka tavoitteena on lieventää ahdistusta. Tyypillinen pakko-toiminto voi olla esimerkiksi jatkuvat tarkistaminen ja varmistaminen tai toistuvien rauhoittavien vakuutusten vaatimus.

Terveysalan ammattilaisilla voi olla vaikeuksia tunnistaa, että kyse on pakkoajatuksista tai -toiminnoista, sillä terveydenhuollon kohtaamiset ovat usein lyhytkestoisia ja kertaluontoisia. Mikäli asiakas tuo esiin kysymyksiä hivistä, keskitytään usein ratkaisemaan näitä kysymyksiä esimerkiksi ohjaamalla hiv-testiin. Tämä ei kuitenkaan poista pakkoajatuksia tai -toimintoja vaan voi vahvistaa niitä. Terveydenhuollossa asioidessa olisi tärkeää tuoda esille, jos häiritseviä ajatuksia hivistä on paljon, näin ammattilaisella on mahdollisuus tarjota oikeanlaista apua ja tukea.

Hiv pelon taustalla voi olla myös yleistynyt ahdistuneisuushäiriö, jossa tyypillisiä oireita ovat jatkuva asioista huolehtiminen ja murehtiminen. Mieli ry:n mukaan ahdistuneisuus ilmenee usein kohtuuttomana ja jatkuvana huolena esimerkiksi terveydestä.

Tyypillisiä hiv-tartuntaan liittyviä häiritseviä ajatuksia

Voimakas ja toistuva pelko siitä, että on saanut hiv-tartunnan jossain arkisessa tilanteessa esimerkiksi yleisestä wc:stä, julkisesta liikenteestä tai kaupassakäynnin yhteydessä.
Voimakas ja toistuva pelko siitä, että on saanut hiv-tartunnan arkisessa vuorovaikutustilanteessa toisen ihmisen kanssa.
Voimakas ja toistuva pelko siitä, että olisi huomaamattaan saanut hiv-tartunnan esimerkiksi maassa tai roska-astiassa olevasta neulasta. Jo pelkkä käytetyn neulan näkeminen voi laukaista pelon.
Erilaiset seksitilanteisiin liittyvät voimakkaat ja toistuvat pelot: pelko kondomin rikkoutumisesta, pelko hivin tarttumisesta sellaisissakin seksitavoissa, joissa ei ole hiv-riskiä (esim. suutelu, kumppanin hyväily) ja vaikeus luottaa, että kumppani on käynyt hiv-testissä.
Voimakas ja toistuva pelko siitä, että altistaa läheisensä, tyypillisesti lapsen tai puolison, hiv-tartunnalle. Osalla ihmisistä raskausaika tai vanhemmaksi tulo laukaisee hiv-pelon.
Voimakas ja toistuva pelko siitä, että olisi päihteiden vaikutuksen alaisena saanut hiv-tartunnan ilman, että tilanteesta olisi jäänyt minkäänlaista muistikuvaa.
Voimakas ja toistuva pelko siitä, että olisi saanut hiv-tartunnan terveydenhuollon toimenpiteessä, joko asiakkaana tai ammattilaisena.

Hiviin liittyviä pakkotoimintoja voivat olla

Toistuva käsien (tai muiden kehonosien) peseminen.
Toistuva vaatteiden peseminen ja kodin pintojen puhdistaminen.
Jatkuva, pakonomainen, tiedonhankinta eri lähteistä (yleensä internetistä) hiv-tartunnasta.
Jatkuva varmistuksen hakeminen omaan tilanteeseen läheisiltä tai terveysalan ammattilaisilta. Kun kyse on pakko-oireisesta häiriöstä, niin vastauksen saaminen helpottaa vain hetken, jonka jälkeen häiritsevät ajatukset taas palaavat.
Jatkuva hivin testaaminen ja vaikeus luottaa negatiiviseen testitulokseen.

Pakko-oireista häiriötä voidaan hoitaa

Pakko-oireinen häiriö heikentää elämänlaatua monin tavoin. Oireiden voimistumiseen voivat vaikuttaa esimerkiksi stressaava tai muuttunut elämäntilanne, kuten raskaus, vanhemmaksi tuleminen tai ero. Pelot voivat myös uudelleen aktivoitua eri elämäntilanteissa.

Pakko-oireista häiriötä voidaan hoitaa lääkityksellä, tietyillä psykoterapiamuodoilla ja oireiden hallintaa tukevilla harjoitteilla. Myös nettiterapiasta tai omahoito-ohjelmista voi olla apua.

Jos tunnistaa pakko-oireiseen häiriöön sopivia oireita ja niistä on haittaa jokapäiväiseen elämään, kannattaa mahdollisimman pian hakeutua yleislääkärin, psykiatrin tai psykologin puoleen.

On tärkeää muistaa, että häiritseviä ajatuksia ei ole syytä hävetä ja ne ovat yleisiä. Avun etsiminen kannattaa.