Mikä on Eurooppalainen testausviikko?

Kahdet kädet, joista toinen ottaa hiv-testiä toiselta henkilöltä.

Sivu on viimeksi tarkistettu 22.10.2021

Eurooppalaista hiv-ja hepatiittitestausviikkoa vietetään 22-29.11. Eurooppalainen testausviikko on järjestetty ensimmäisen kerran 2013 ja siihen osallistuu vuosittain satoja terveydenhuollon yksiköitä useista Euroopan maista julkiselta ja yksityiseltä sektorilta sekä järjestöjä. Testausviikko toteutetaan kahdesti vuodessa toukokuussa ja marraskuussa. Viikkojen tarkoituksena on lisätä sekä terveydenhuollon ammattilaisten että väestön tietoisuutta hiv- ja hepatiittitestauksen tärkeydestä ja varhain aloitetun lääkehoidon merkityksestä.

Tiedostamisen lisäksi tavoitteena on, että terveysalan ammattilaiset tarjoavat aktiivisesti hiv-testejä muiden seksitautitestien lisäksi.

Hiv-tartunnat todetaan myöhään

Suomessa hiv-hoito on ensiluokkaista, mutta haasteena on se, että merkittävä osa, 62% uusista tartunnoista todetaan myöhään.

Tarve kansainväliselle hiv-testausviikolle on syntynyt hiv-työtä tekevien organisaatioiden edustajilta ympäri Eurooppaa. Noin puolet tartunnoista diagnosoidaan useiden vuosien viiveellä, siinä vaiheessa, kun lääkitys olisi jo pitänyt aloittaa. Tartunta on vuosia oireeton ja hoitamattomana hiv vaurioittaa elimistön puolustusjärjestelmää ja johtaa lopulta aidsiin. Hiviin on olemassa lääkitys, joka pysäyttää viruksen etenemisen elimistössä. Sen avulla voi elää hyvävointisena, eikä virusta voi tartuttaa eteenpäin edes suojaamattoman seksin välityksellä.

Suomessa arviolta 600 henkilöä ei tiedä tartunnastaan, joten hiv-testausta julkisessa terveydenhuollossa tulee tehostaa.

Piilossa olevat hiv-tartunnat tulee löytää

Tutkimusten mukaan vuonna 2017 vähintään joka viides 2,3 miljoonasta hiv-tartunnan saaneesta Euroopassa ei tiennyt olevansa hiv-positiivinen. Yli puolet hiv-tartunnan saaneista diagnosoitiin myöhäisessä vaiheessa, mikä viivästyttää hoidon saantia. Tartunnan saaneen terveydentilan ennuste on sitä parempi, mitä varhaisemmassa vaiheessa tartunta löydetään.

UNAIDS johtaa maailmanlaajuista pyrkimystä lopettaa aids kansanterveydellisenä uhkana vuoteen 2030 mennessä osana kestävän kehityksen tavoitteita.

Suomen hiv-strategia myötäilee kansainvälistä strategiaa, jonka mukaan vuoteen 2025 mennessä:

  • 95 % hiv-tartunnan saaneista tietää tartunnastaan.
  • 95 % ihmisistä, joiden tartunta on todettu, ovat lääkehoidolla.
  • 95 % hoitoa saavista viruksen tulee olla mittaamattomissa.

Tartunnastaan tietävien osuuden arvioidaan olevan alle 90 prosenttia Suomessa, joten testausta pitää tehostaa. Suomessa on arviolta 600 henkilöä, jotka eivät vielä tiedä tartunnastaan. Suomessa kaksi jälkimmäistä toteutuvat erittäin hyvin; hiv-tartunnastaan tietävät saavat hoitoa ja ovat siihen sitoutuneita.

Hiv-testaus toimii myös ennaltaehkäisynä; uudet hiv-tartunnat saadaan pääsääntöisesti henkilöiltä, jotka eivät tiedä omasta hiv-tartunnastaan. Terveydenhuollon ammattilaiset ovat avainasemassa hiv-tartuntojen ennaltaehkäisyssä.