Hiv ja raskaus

Kuvassa viimeisillään raskaana oleva äiti

Sivu on viimeksi tarkistettu 28.9.2020

Voinko saada lapsia?

Voit perustaa perheen siinä missä muutkin, vaikka sinulla olisi hiv-tartunta. Hiv-tartunnasta huolimatta henkilön toiveet ja oikeudet perheen perustamiseen ovat samanlaisia kuin muillakin. Kun suunnittelet raskautta, on tärkeää jutella jo hyvissä ajoin asiasta hoitavan infektiolääkärin kanssa. Hedelmällisessä iässä olevan naisen hiv-lääkitys tulisi aina suunnitella niin, että raskauden madollisuus otetaan huomioon.

Toimivalla hiv-lääkityksellä oleva henkilö ei tartuta hiviä, joten hedelmöityskeinona voi olla yhdyntä.

Jos miehellä on hiv-tartunta ja naisella ei, yhtenä vaihtoehtona on ennaltaehkäisevän prep-lääkityksen käyttö. Suuri osa pareista valitsee kuitenkin hedelmöityskeinoksi yhdynnän ilman ennaltaehkäisevää lääkitystä. Hoitava lääkäri tekee lopullisen arvion ennaltaehkäisevän lääkityksen tarpeesta.

Jos raskaus ei näin käynnisty vuoden kuluessa, suositellaan keskustelemaan asiasta gynekologisen seurannan tai infektiolääkärin vastaanoton yhteydessä lapsettomuusselvitysten käynnistämiseksi. Hiv-tartunnan saaneilla on oikeus hedelmöityshoitoihin Suomessa.

Miten hiv vaikuttaa raskauteen?

Hiv-infektion ei tiedetä häiritsevän raskauden kulkua eikä raskaus vaikuta hiv-infektion kulkuun. Raskauden seuranta tehdään tavalliseen tapaan äitiyspoliklinikalla ja neuvolassa.

Jos raskaana oleva henkilö ei ole toimivalla lääkityksellä, voi hiv siirtyä äidistä sikiöön missä raskauden vaiheessa tahansa, mutta suurin riski on loppuraskaudessa ja synnytyksessä. Hiv voi tarttua myös imetyksen välityksellä. Synnytyshetkellä äidin veren virusmäärä on merkittävin tartunnan riskiä ennustava tekijä. Siksi hiv-testaus ja hiv-hoidon aloittaminen jo raskauden aikana on tärkeää.

Kun äiti ottaa hiv-lääkityksensä säännöllisesti, lapsen tartuntariski on jopa alle yhden prosentin. Ilman lääkehoitoa tartunnan riski on korkea, jopa 15-40 prosenttia. Käytännössä siis, jos äiti on toimivalla lääkityksellä, lapsi syntyy todennäköisesti terveenä. Suomessa on syntynyt noin 300 tervettä lasta hiv-tartunnan saaneelle vanhemmalle.

Voinko imettää?

Hiv-tartunnan saaneelle äidille ei suositella imetystä, sillä imetyksen kautta hiv-lääkkeet voivat siirtyä lapsen elimistöön. Lisäksi ei voida täysin poissulkea, ettei hiv voisi tarttua äidiltä lapseen imetyksen yhteydessä ja tästä johtuen hiv-tartunnan saanut äiti ei voi imettää, vaan ruokinta tapahtuu korvikemaidon tai luovutetun äidinmaidon avulla. Synnytyksen jälkeen äiti saa lääkityksen, joka estää maidonnousun. Jokaisen vauvaperheen arkeen kuuluvat vauvan normaali hoito ja huolenpito, varhainen vuorovaikutus vanhempien ja lapsen välillä, lapsen yksilöllisen kasvun ja kehityksen tukeminen sekä vauvan puhtaudesta, läheisyydestä, unesta sekä turvallisuudesta huolehtiminen. Vauvaa hoitaessaan vanhemmat eivät voi tartuttaa lasta. Vanhempien ei tarvitse huolehtia hivin tarttumisesta arkipäivän tilanteissa. Halaaminen, suukottelu ja läheisyys ovat tärkeä osa jokaisen vauvaperheen elämää.