PEP – hivin jälkiehkäisylääke

Sivu on viimeksi tarkistettu 15.2.2024

Mikä on PEP?

PEP (Post-Exposure Propylaxis) on hivin jälkiehkäisylääkitys. Lääkäri voi määrätä PEP-lääkityksen tilanteissa, joissa on kohonnut riski saada hiv-tartunta. Lääkitys pienentää hivin tarttumisriskiä, kun se aloitetaan mahdollisimman pian ja viimeistään 72 tunnin sisään altistuksesta. Suomessa infektiolääkärit ovat antaneet suosituksen suojaamattomaan seksiin liittyvästä hivin jälkiehkäisyn tarpeesta.

Kenelle PEP on tarkoitettu?

Maailman terveysjärjestö WHO suosittaa hiv-jälkiehkäisylääkitystä annettavaksi kaikille henkilöille, jotka ovat selkeässä hiv-riskissä ja jotka hakeutuvat tämän vuoksi hoitoon 72 tunnin sisällä altistustilanteesta.

Jos ei ole tiedossa, onko seksikumppani hiv-positiivinen tai onko hän toimivalla hiv-lääkityksellä, eikä kondomi ole ollut käytössä, nämä seksitilanteet määritetään selkeästi kohonneeksi hiv-altistustilanteeksi:

  • Anaaliyhdyntä ilman kondomia miesten välisessä seksissä
  • Emätin- ja anaaliyhdyntä ilman kondomia korkean esiintyvyyden maasta kotoisin olevan henkilön kanssa (esimerkiksi osa Saharan eteläpuoleisen Afrikan maista)
  • Emätin- ja anaaliyhdyntä ilman kondomia seksiä myyvän tai ostavan henkilön kanssa
  • Emätin- tai anaaliyhdyntä ilman kondomia pistämällä huumeita käyttävän henkilön kanssa
  • Emätin- tai anaaliyhdyntä ilman kondomia hiv-tartunnan saaneen henkilön kanssa, jolla ei ole hiv-lääkitystä käytössä
Kaaviossa on esiteltynä ohjeistus, milloin PEP-lääkitys on aloitettava mahdollisimman pian, viimeistään 72 tunnin sisällä. Ja tilanteet, joissa PEP-lääkitykselle ei ole tarvetta.
Kaaviossa on kuvaesitys siitä, missä tilanteissa on harkittava PEP-lääkitystä aloitettavaksi viimeistään 72 tunnin sisällä riskitilanteesta. Hiv-lääkityksellä olevan hiv-positiivisen henkilön kumppani ei tarvitse PEP-lääkitystä suojaamattoman seksin jälkeen.

Minkälaisessa tilanteessa PEPiä ei tarvita?

PEP-lääkitystä ei tarvita, jos tiedetään, että seksikumppanilla on hiv-tartunta ja hänellä on toimiva hiv-lääkitys käytössä. Toimiva lääkitys tarkoittaa, että hiv-tartunnan saaneen kumppanin hi-virusmäärät veressä ovat vähemmän kuin 200 viruskopiota/millilitra vähintään 6 kuukauden ajan ennen altistumistilannetta. Lue lisää siitä, kuinka lääkitty hiv ei tartu tästä.  Jälkiehkäisyä ei myöskään tarvita, jos kondomi on ollut käytössä koko yhdynnän ajan tai henkilö on prep-lääkityksellä. Myöskään suuseksi ilman kondomia tai suuseksisuojaa ei ole edellytys PEP-lääkitykselle, koska suuseksin riski hivin suhteen on äärimmäisen pieni.

Miten PEP-lääkitystä käytetään?

Lääkitys tulee aloittaa mahdollisimman pian, kuitenkin viimeistään 72 tunnin sisällä suojaamattoman yhdynnän jälkeen. Mitä aikaisemmin lääkityksen aloittaa, sitä paremmin se suojaa. PEP-lääkitystä otetaan neljän viikon ajan. Sen tarpeen ratkaisee päivystävän yksikön infektiosairauksiin erikoistunut lääkäri. Lääkityksen alussa varmistetaan verikokeilla, että altistuneella ei ole ennestään hiv-tartuntaa, ja että hän voi turvallisesti käyttää PEP-lääkitystä.

Hiv-altistuksen jälkiseuranta

PEP-lääkityksen ollessa käytössä hiv (ja tarvittaessa virusmaksatulehdukset eli hepatiitit) tutkitaan verinäytteistä yhden ja neljän kuukauden kuluttua altistuksesta. Hivin vasta-aineiden kehittyminen voi hidastua lääkityksen takia. Lääkäri voi myös ottaa muita kokeita lääketurvallisuuden tai tartuntatautien toteamiseksi.

Kun hiv-riskitilanne liittyy suojaamattomaan seksiin, muiden seksitautien tutkiminen on tärkeää. Seksitaudit voivat olla oireettomia eikä niitä voi todeta ilman testiä. Kerro lääkärille, millaista seksiä sinulla on ollut, jotta näytteet osataan ottaa oikeista paikoista. Esimerkiksi klamydia ja tippuri on testattava seksitavan mukaisesti virtsasta, emättimestä, nielusta tai peräaukon limakalvoilta. Hiv ja kuppa testataan verinäytteellä.

Miten toimin, jos tarvitsen PEP-lääkitystä?

Ota altistustilanteen jälkeen mahdollisimman pian, viimeistään 72 tunnin kuluessa yhteyttä lähimpään päivystykseen. Kerro mahdollisimman tarkasti altistustilanteesta (tiedot seksitavoista ja seksikumppaneista). Päivystävä lääkäri antaa jatko-ohjeet ja ottaa tarvittaessa yhteyttä päivystävään infektiolääkäriin. Virka-aikana voit olla yhteydessä suoraan oman sairaanhoitopiirisi infektiosairauksista vastaavan poliklinikan sairaanhoitajaan.

PEP–lääkityksenä käytettäviä hiv-lääkkeitä on Suomessa saatavilla jatkuvasti vain sairaala-apteekeista, minkä vuoksi näiden lääkkeiden määrääminen tavallisten apteekkien kautta ei ole 72 tunnin aikarajan puitteissa mahdollista. Infektiolääkärit suosittelevat, että jälkiehkäisylääkitys annetaan altistuneelle ilmaiseksi samalla tavalla kuin A-hepatiittirokote annetaan altistuneelle tartuntaa ehkäisevänä toimenpiteenä.

Muissa maissa, kuten esimerkiksi Thaimaassa, ulkomaan kansalaiset voivat saada PEP-lääkitystä lääkärin reseptillä yksityisistä sairaaloista. Lue Thaimaan tilanteesta lisää täällä.

Uudet ohjeistukset eivät heti tavoita kaikkia terveydenhuollon toimijoita, joten on mahdollista, että päivystyksessä työskentelevä henkilö ei tiedä tästä ohjeistuksesta. Ota tämä ohje mukaasi päivystykseen paperilla tai sähköisenä.

Tämä ohjeistus on kirjoitettu yhteistyössä infektiolääkäreiden kanssa. Lisätietoa ja neuvoja PEPistä voit kysyä Hivpointin neuvontapalveluista.

PEP-lääkitys aloitetaan aina lääkärin arvioinnin perusteella. Perusteet löytyvät sivun tekstistä.
Ainoastaan lääkäri voi määrätä hivin jälkiehkäisylääkityksen. Kohonneissa hiv-riskitilanteissa tulee välittömästi ottaa yhteyttä lähimpään päivystykseen. Päivystyksessä voidaan konsultoida päivystävää infektiolääkäriä.