Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen uusi kansallinen hivin ja kroonisten virushepatiittien torjuntaan keskittyvä strategia julkaistiin maailman aids-päivänä 1.12.2025. Julkaisun ajankohta on monella tapaa merkityksellinen. Maailman aids-päivänä ja sen ympärillä on perinteisesti tapana muistella aidsiin kuolleita, mutta myös lisätä hiv-tietoisuutta ja nostaa esiin hiv-hoidon menestystarinaa. Strategia on ajankohtainen tässä hetkessä, jossa sosiaali- ja terveysjärjestöihin kohdistuu mittavia valtionavustusleikkauksia.
Järjestönä, joka työskentelee hivin parissa päivittäin, näemme strategian ennen kaikkea mahdollisuutena vahvistaa niitä toimia, joiden tiedämme jo toimivan. Mutta tietenkään pelkkä strategia ei riitä, vaan tarvitsemme riittävästi ja oikein suunnattuja resursseja ja pitkäjänteistä työtä. Voimme vain toivoa, että tämä strategia auttaisi perustelemaan ja puolustamaan sitä tärkeää työtä, josta olemme kuulleet erilaisia näkökulmia tänään.
Vilma Pietilä, toiminnanjohtaja, Hivpoint
Suomen vahvuus hiv-työssä on aina ollut tiivis yhteistyö julkisen terveydenhuollon, viranomaisten ja järjestöjen välillä. Ja se, että hiv-positiiviset, järjestöt ja keskeisiin väestöryhmiin kuuluvat ihmiset on otettu mukaan hiv-työn kehittämiseen. Strategia on siitä erinomainen esimerkki, koska sen valmistelussa on ollut mukana ihmisiä, joita nämä sairaudet koskettavat sekä edustajia laajasti eri sektoreilta.
Strategia korostaa matalan kynnyksen palveluiden merkitystä
Tartuntatautien ehkäisy ja esimerkiksi testauspalvelut kuuluvat hyvinvointialueiden vastuulle, mutta julkisen terveydenhuollon palvelut eivät tavoita kaikkia. Matalan kynnyksen palvelut, joita esimerkiksi me ja monet muut toimijat ovat kehittäneet vuosikymmenten ajan, ovat tärkeä keino tavoittaa keskeisiä, usein marginalisoituja väestöryhmiä, jotka muuten jäävät tai ovat vaarassa jäädä palveluiden ulkopuolelle.
Tutkimukset osoittavat, että monilla vähemmistöihin kuuluvilla luottamuksen puute julkisiin terveyspalveluihin ja esimerkiksi hiviin liitetty stigma estävät testeihin hakeutumista. Luottamuksen puutteen taustalla on monenlaisia tekijöitä, mutta niitä ovat esimerkiksi aikaisemmat kielteiset kokemukset terveydenhuollosta ja syrjinnän pelko.
Euroopan tautikeskuksen ECDC:n viime vuonna julkaiseman laajan tutkimuksen mukaan terveydenhuollon työntekijöiden tiedot hivin tarttumisesta ja ehkäisystä ovat puutteellisia. Tiedon puute näkyy hoitotilanteissa ennakkoluuloisina asenteina ja syrjivinä käytäntöinä. Tutkimustulokset tekivät näkyväksi myös sen, että terveydenhuollon työntekijöillä on ennakkoluuloja marginalisoituja väestöryhmiä kohtaan. Se heikentää yhdenvertaisuuden toteutumista ja nostaa monilla kynnystä hakeutua palveluihin.
Ongelma ei ole yksittäisissä työntekijöissä, vaan rakenteissa, toimintakulttuurissa, tiedon puutteessa ja palveluissa, joita ei kehitetä ottamaan huomioon palvelun käyttäjien moninaisuutta, erilaisia taustoja, elämäntilanteita ja tarpeita. Palveluissa, jotka perustuvat usein hyvin normatiivisiin käsityksiin ihmisyydestä tai ihmisten arkitodellisuudesta.
Näihin haasteisiin voidaan vastata nimenomaan matalan kynnyksen palveluissa, joiden tehokkuudesta on paljon näyttöä. Esimerkiksi Hivpointin testauspalvelussa hiv-tartunnat todetaan keskimäärin kaksi vuotta aiemmin kuin muualla terveydenhuollossa. Se osoittaa, että tavoitamme ihmisiä, joilla on ollut kohonnut riski saada hiv-tartunta ja pystymme tarjoamaan palvelua, jossa kynnys testeihin hakeutumiseen on matalampi.
Vilma Pietilä, toiminnanjohtaja, Hivpoint
Terveydenhuollossa tarvitaan koulutusta ennen kaikkea siitä, miten tunnistaa ja purkaa stigmaa ja eriarvoistavia rakenteita. Niitä tulee tarkastella kriittisesti ihan jokaisella sektorilla, myös järjestökentällä. Uusi strategia nimeää avainryhmät, joille esimerkiksi ennaltaehkäisytoimet tulisi kohdentaa, mutta meidän tulee nähdä ja kohdata ihmiset niiden takana.
Siksi tarvitsemme rinnalle matalan kynnyksen toimijoita, joilla on erityisosaamista ja pitkä kokemus ennaltaehkäisevästä työstä. Se on välttämätön osa toimivaa palvelukokonaisuutta.
Rahoitusleikkaukset uhkaavat vuosikymmenten työn tuloksia
Uusi strategia julkaistaan ajassa, jossa sote-järjestöihin on kohdistumassa ennennäkemättömiä rahoitusleikkauksia. Kuten strategiassa todetaan, hiv-työssä järjestöillä on ihan keskeinen rooli matalan kynnyksen palveluiden kehittäjinä.
Jos järjestöt eivät näiden leikkausten vuoksi enää pysty tarjoamaan palveluitaan, monet jäävät kokonaan ilman tukea, apua tai oikea-aikaista hoitoa. Tarttuvien tautien kohdalla se tarkoittaa myös tartuntamäärien ja hoitokustannusten kasvua.
Jos järjestöjen vuosikymmenten aikana kehittämät palvelut ja erityisasiantuntemus ajetaan alas, niitä ei saada enää takaisin, vaikka resurssit myöhemmin paranisivat. Strategiassakin todetaan, että järjestöjen toiminnan jatkuvuuden turvaamiseksi tarvittaisiin vakaampi kansallinen rahoitusmalli, joka mahdollistaa työn pitkäjänteisyyden ja ennustettavuuden.
Toivon, että järjestöjen ja hyvinvointialueiden rahoituksesta päättävät tahot lukisivat tämän strategian ja ymmärtäisivät sen yhden keskeisimmän viestin. Jokainen euro, joka sijoitetaan ennaltaehkäisevään työhön ja matalan kynnyksen palveluihin, säästää moninkertaisesti palveluista myöhemmin.
Vilma Pietilä, toiminnanjohtaja, Hivpoint
Leikkausten sijaan järjestöjen ja matalan kynnyksen palveluita tarjoavien toimijoiden työ pitäisi nähdä sijoituksena terveempään, kestävämpään ja yhdenvertaisempaan Suomeen.
