Kondylooma (HPV)

Sivu on viimeksi tarkistettu 28.9.2020

Kondylooma kuuluu yleisimpiin seksiteitse tarttuviin tauteihin. Kondylooman eli visvasyylän aiheuttaa ihmisen papilloomavirus eli Human Papilloma Virus (HPV), joista tunnetaan nykyään lähes 200 erilaista virustyyppiä. Näistä noin 40 pystyy aiheuttamaan infektion genitaalialueella ja yleensä kaksi virustyyppiä aiheuttaa kondyloomia. Kondyloomat diagnosoidaan oireiden perusteella.

Suomessa seksitautien hoito on maksutonta, jos tauti kuuluu ns. ilmoitettaviin tartuntatauteihin. Kondylooma ei kuulu tähän ryhmään, eli julkisen terveydenhuollon terveyskeskus- ja poliklinikkamaksut tulevat kondylooman hoidossa asiakkaan itse maksettaviksi.

Miten kondyloomat tarttuvat?

  • Emätin- tai anaaliyhdynnässä
  • Suuseksissä
  • Käsien välityksellä, kun kädellä kosketetaan ihoaluetta, jossa on virusta ja sen jälkeen kosketetaan toisen henkilön sukuelimiä tai peräaukkoa.
  • Kondomi ja suuseksisuoja ehkäisevät kondyloomien tarttumista, mutta eivät anna täyttä suojaa.

Mitä oireita kondylooma voi aiheuttaa?

  • Kondyloomatartunta voi olla oireeton
  • Kondylooma voi aiheuttaa syylän kaltaisia, kukkakaalimaisesti ulkonevia tai litteitä kondyloomia (visvasyyliä), joiden pinta on usein sileä tai luomimainen.
  • Kondyloomia esiintyy tavallisimmin
    • ulkosynnyttimissä, emättimen aukossa, välilihassa sekä emättimessä ja kohdunsuulla
    • esinahassa, terskassa, virtsaputkessa ja siittimen varressa
    • peräaukon ympärillä ja peräaukossa
  • Virtsaputkessa olevat kondyloomat voivat aiheuttaa kirvelyä ja virtsaamisvaikeuksia.

Milloin ja miten kondylooma testataan?

  • Kondyloomat todetaan tutkimalla ulkoiset sukuelimet ja virtsaputken suu, tarvittaessa myös anaalikanava. Lisäksi voidaan tehdä gynekologinen tutkimus.
  • Kondyloomat diagnosoidaan yleensä tyypillisen ulkonäön perusteella terveydenhuollon ammattilaisen vastaanotolla, joskus saatetaan tarvita koepala diagnoosin varmistamiseksi.
  • Jos ulkosynnyttimissä todetaan kondyloomia, tulee tehdä papakoe eli irtosolututkimus mahdollisten kohdunkaulan solumuutosten poissulkemiseksi.  

Miten kondyloomia hoidetaan?

  • Papilloomavirusinfektioista 80–90 % paranee spontaanisti oman immuunivasteen kehittymisen myötä kahden vuoden seurannassa. Nuorilla paranemistaipumus on erityisen hyvä.
    • Kondyloomat voivat uusiutua
  • Yksittäisiä oireettomia kondyloomia ei tarvitse välttämättä hoitaa.
  • Tarvittaessa hoito voidaan aloittaa perusterveydenhuollossa potilaan itsensä tekemällä liuos- ja/tai voide -paikallishoidolla. Jos edellä mainitut hoidot eivät ole riittäviä, hoito tehdään vastaanotolla, jolloin hoitovaihtoehtoja ovat jäädytys- ja laserhoito tai kirurgia.
  • Käytettävissä on ehkäisevä HPV-rokote, joka kuuluu kansalliseen rokotusohjelmaan. Kansallisessa rokotusohjelmassa rokotteen saavat maksutta 11–12-vuotiaat.
    • Suomessa on tällä hetkellä (2020) käytössä oleva Cervarix-rokote ei anna suojaa kondyloomia vastaan. Markkinoilla on myös rokote, joka antaa suojan myös kondyloomia aiheuttavia virustyyppejä vastaan.