Syksyllä 2022 otimme selvää, miten hiv- ja muihin seksitautitesteihin pääsy toteutuu julkisilla terveysasemilla. Hivpointin vapaaehtoistyöntekijä toteutti selvityksen soittamalla 20:n eri puolilla Suomea sijaitsevan terveysaseman ajanvarauspalveluun. Hän aloitti puhelun kysymällä “Minulla on ollut suojaamatonta seksiä, mitä testejä tarvitsen?” Tämän jälkeen hän jäi odottamaan, mitä tarkentavia kysymyksiä työntekijä esittää ja miten hänet ohjataan seksitautitesteihin kyseisellä terveysasemalla. Soittajalle oli etukäteen mietitty taustatarina, jossa hänellä on ollut suojaamaton anaaliyhdyntä miesten välisessä seksissä ja suojaamaton suuseksitilanne ulkomaanmatkalla. Soittaja kertoi taustatarinan puheluun vastanneelle työntekijälle, jos tämä kysyi lisätietoja seksitilanteesta.
Seksitautien Käypä hoito -suosituksen mukaan luotettavan seksitautien näytteenoton suunnittelemiseksi tulee selvittää asiakasta haastattelemalla tartuntariski ja -ajankohta (Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2018). THL:n hiv-testaussuosituksen mukaan perusterveydenhuollossa hiv-testiin tulee päästä omasta aloitteesta, ilman lääkärin lähetettä, maksutta ja anonyymisti. Lisäksi asiakas tulee aina ohjata hiv-testiin, jos on syytä epäillä seksitautitartuntaa tai kun kyseessä on ollut miesten välinen seksi. (THL 2010.)
Suositusten mukaisesti ajanvarauspalveluun soittaneelta henkilöltä olisi ensin pitänyt kysyä lisätietoa suojaamattomaan seksiin liittyneistä altistustilanteista, eli siitä, minkälaista seksiä hänellä on ollut, ja tämän jälkeen hänet olisi pitänyt ohjata ainakin klamydia-, tippuri-, kuppa- ja hiv-testiin. Klamydia- ja tippurinäytteet olisi virtsanäytteen lisäksi pitänyt ottaa myös nielusta ja peräaukosta. Valitettavasti oikeanlainen testeihin ohjaus toteutui ainoastaan kahdella terveysasemalla.
Hoidon tarpeen arviointi jäi asiakkaan vastuulle
Selvityksessä kävi ilmi, että soittaja ei päässyt kaikkiin tarvitsemiinsa seksitautitesteihin 18 terveysasemalla, kun selvityksessä oli mukana 20 terveysasemaa. Haastavinta oli saada näytteet nielun tai peräaukon limakalvoilta, koska suuseksin tai anaaliyhdynnän mahdollisuudesta ei kysytty. Myös kuppatestiin pääsy oli hankalaa. Testiä tarjottiin vain neljällä terveysasemalla.
Asianmukainen ohjaus ja neuvonta ei aina toteutunut. Soittajaa esimerkiksi ohjattiin tutkimaan itse netistä erilaisia sivustoja tai lisätietoa kotitestauksesta. Vain yhdessä puhelussa neuvottiin käyttämään kondomia, kunnes soittaja on saanut tulokset seksitautitesteistä. Terveysasemien puhelinpalvelussa työntekijä usein myös pohti seksitautitestien tarpeettomuutta soittajan oireettomuuden perusteella, vaikka kaikki seksitaudit voivat oireettomanakin tarttua eteenpäin ja aiheuttaa tartunnan saaneelle vakavia terveysongelmia.
Sanottiin, että testataan pelkät yleisimmät seksitaudit. Jos tulisi oireita, niin sitten hiv.
”Paljon kyseltiin vain oireista”
Selvityksessä ilmeni, että terveysasemien puhelinpalvelujen työntekijät tarkensivat seksitilanteisiin liittyviä riskejä vain harvoin. Olisi tärkeää, että ammattilainen aina yhteydenoton aluksi selvittäisi asiakkaan seksitavat ja milloin altistustilanne on ollut. Tietojen perusteella asiakkaalle kerrotaan, mitä testejä tarvitaan, miltä limakalvolta näytteet otetaan ja milloin testeihin voi mennä. Suojaamattomasta seksistä kulunutta aikaa kysyttiin vain 11 terveysasemalla. Eniten kehitettävää näyttääkin olevan ammattilaisten tiedoissa ja taidoissa esittää oikeita kysymyksiä.
”Hiviä ja muita testejä ei nähnyt syytä ottaa. Sanoi, että lääkäri määräisi ne sitten tarkemmin.”
Hiv-testiin pääsy evättiin kolmella terveysasemalla
Kolmen puhelun perusteella soittaja ei olisi päässyt hiv-testiin ollenkaan. Testiin pääsy evättiin erilaisin perustein. Kahdessa puhelussa ohjattiin asiakas tilaamaan testit netistä tai ohjattiin ottamaan uudelleen yhteyttä sähköisen Omaolo-palvelun kautta. Yhdessä puhelussa työntekijä oli sitä mieltä, että ei kannata ottaa testejä, jos ei ole oireita, mutta suostui lopulta tekemään lähetteen hiv-testiin sen jälkeen, kun soittaja itse nosti esille suojaamattoman anaaliyhdynnän miesten välisessä seksissä.
Erityisesti hiv-testauksen suhteen oireettomuus ei koskaan saa olla peruste jättää testiä ottamatta, koska hiv-tartunta voi olla vuosia oireeton. Hiv-infektio voi hoitamattomana johtaa hengenvaaralliseen aids-vaiheeseen, joten tartunnan saaneen kannalta on hyvin tärkeää, että tartunta diagnosoidaan mahdollisimman varhain. Se auttaa myös ehkäisemään jatkotartuntoja.
”Anonyymisti hiv-testiin pääsy onkin mahdollista”
Selvityksessä todettiin, että myös hyvää neuvontaa oli tarjolla ja esimerkiksi anonyymiin hiv-testiin pääsy oli parantunut verrattuna Hivpointin edelliseen selvitykseen vuonna 2020. Erityisen positiivista oli, että muutamissa tapauksissa hoitaja selvitti anonyymin hiv-testin toteuttamista ja soitti takaisin kertoakseen mahdollisuudesta. Vaikutti siltä, että nimettömän testin pyytämistä kunnioitettiin ja työntekijä näki vaivaa selvittääkseen asian. Niillä terveysasemilla, joissa anonyymiin hiv-testiin ei päässyt, syynä oli useimmiten se, että työntekijä ei tiennyt miten laboratoriopyyntö tehdään.
Hetero-oletus esteenä seksitautitesteihin pääsyssä
Hivpointin selvityksessä huomattiin, että terveysaseman työntekijä oletti useimmiten, että soittaja oli heteromies ja että suojaamaton seksi hänen tapauksessaan olisi ollut emätinyhdyntä. Hetero-oletusta tuotiin esiin esimerkiksi viittaamalla emätinyhdyntään “normaalina seksinä”, mikä on syrjivää seksuaalisuuden toteuttamisen tapojen arvottamista. Normatiiviset oletukset ja syrjivät käytännöt estävät yhdenvertaisuuden toteutumista terveyspalveluissa, koska asiakkaita ei ohjata oikeisiin testeihin eivätkä he siksi saa aina tarvitsemaansa hoitoa.
Seksuaaliterveys ei saa jäädä jalkoihin – terveysasemille yhtenäiset testauskäytännöt
Suomessa on arviolta n. 800 hiv-tartunnan saanutta henkilöä, jotka eivät tiedä tartunnastaan. Hiv-testaus on ainoa keino näiden tartuntojen löytämiseksi. Merkittävä osa, jopa 63 % uusista hiv-tartunnoista todetaan myöhään, eli silloin, kun hiv on jo edennyt pitkälle tai jopa aids-vaiheeseen. Myös tippuri- ja kuppatartuntojen määrät ovat kasvussa. Vuonna 2022 niitä todettiin jopa puolet enemmän kuin yleensä vuosittain. Perusterveydenhuollossa on nyt petrattavaa, jotta diagnosoimattomat hiv-tartunnat löydetään ja jokaisen oikeus päästä hiv-testeihin toteutuu.
Terveysasemille tarvitaan yhtenäiset testauskäytännöt ja ohjeistukset, jotka ovat työntekijöille helposti käytettäviä ja aina saatavilla. Työnantajan eli hyvinvointialueiden terveyspalveluista vastaavien tahojen on huolehdittava henkilökunnan ajantasaisista tiedoista koulutuksen avulla, työpaikan sisäisten ohjeiden päivittämisellä sekä hyvällä perehdytyksellä. Sujuvinta olisi, jos hyvinvointialueilla olisi yhtenäiset linjaukset hivin ja muiden seksitautien testauksesta.