Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus STEA on linjannut vuoden 2021 avustuspäätösten yhteydessä, että se ei enää rahoita järjestöjen tekemää matalan kynnyksen kohdennettua hiv-testausta. STEA:n näkemyksen mukaan toiminta kuuluu julkisen terveydenhuoltojärjestelmän piiriin. Hiv-säätiön puheenjohtaja, kansanedustaja Inka Hopsu on tehnyt kirjallisen kysymyksen asiasta valtioneuvostolle. Lue teksti kokonaisuudessaan täältä >>
Matalan kynnyksen hiv-testauksen tehokkuus perustuu järjestöjen erityisosaamiseen
Kirjallisessa kysymyksessä todetaan, että Hivpointin ja muiden järjestöjen tarjoamaa kohderyhmäsensitiivistä testaustoimintaa ei voi rinnastaa julkisen terveydenhuollon testauspalveluihin. Kohdennetut testauspalvelut ovat toimintakokonaisuus, johon kuuluvat etsivä työ, viestintä, neuvonta ja itse testaus. Matalan kynnyksen toiminnan tuloksellisuus perustuu muun muassa järjestöjen asiantuntijoiden kykyyn tunnistaa testauksen ensisijaiset kohderyhmät, tavoittaa heidät ja voittaa heidän luottamuksensa niin, että he tulevat testattaviksi. Matalan kynnyksen testauspaikat ovat kohderyhmille helposti lähestyttäviä, ja niiden henkilökunnalla on asiantuntemusta kohdata hiville haavoittuvia, usein syrjintää kokeneita ryhmiä.
Helsingissä kaupunki on lupautunut rahoittamaan Hivpointin testaustoimintaa vuoden 2021 loppuun saakka helsinkiläisten osalta. Muualla Suomessa kohdennettu testaustoiminta on loppunut tai loppuu vuoden 2021 aikana kokonaan. On riski, että se johtaa Suomen hiv-tilanteen heikkenemiseen.
Hivpointissa uudet hiv-tartunnat todetaan yli kaksi vuotta aiemmin kuin muualla
Hopsu viittaa kirjallisessa kysymyksessään Lääkärilehdessä (3/2021) valtakunnallisen Hiv- ja hepatiittiasiantuntijaryhmän varapuheenjohtajan, dosentti Matti Ristolan artikkeliin, jossa todetaan, että Suomessa hiv-tartunnan saaneista merkittävä osa, n. 18% ei tiedä tartunnastaan, koska he eivät ole käyneet testissä. Todennäköisesti suuri osa uusista hiv-tartunnoista on peräisin hiv-positiivisilta, jotka ovat tietämättömiä sairaudestaan. Ristolan mukaan hiv-testausta tulisi tehostaa, koska hiv todetaan Suomessa joka toisella tartunnan saaneella liian myöhään.
”Hivpointin Helsingin toimipisteen aktiivisuus sosiaalisessa mediassa ja testaustoiminnan profiloiminen johtivat tilastollisesti merkitsevästi aikaisempaan hiv-diagnoosiin miesten välistä seksiä harrastavien joukossa”
dosentti Matti Ristola
Ristola korostaa artikkelissaan, että oikein suunnatuilla toimilla voitaisiin hivin toteamista aikaistaa Suomessakin. Siitä hyötyy sekä potilas että yhteiskunta. Suosituksissaan hän korostaa matalan kynnyksen testauksen tärkeää roolia tartuntojen vähentämisessä.
Ristola nostaa esiin sen, että Hivpointissa uudet hiv-tartunnat todetaan reilut kaksi vuotta aikaisemmin kuin muualla terveydenhuollossa. Tartuntojen varhaisempi toteaminen hivin suhteen suuremmassa riskissä olevien ihmisten keskuudessa ennaltaehkäisee jatkotartuntoja. Sillä on suuri merkitys Suomen hiv-tilanteen ja hiviin sairastuneiden terveyden kannalta. Vaikka hivin ja muiden seksitautien testaus kuuluukin julkisen terveydenhuoltojärjestelmän piiriin, se ei yksistään riitä. Hivin ennaltaehkäisyn ja hiv-positiivisten hyvän hoidon varmistamiseksi tarvitaan rinnalle myös järjestöjen tarjoamia kohdennettuja hiv-testauspalveluja.
”Miten hallitus aikoo varmistaa, että matalan kynnyksen kohderyhmäsensitiivinen hiv-testaus Suomessa voi jatkua?”
kansanedustaja Inka Hopsu
Lue lisää STEA:n rahoitusleikkauksen vaikutuksista Hivpointin toimintaan täällä >>
Tue matalan kynnyksen hiv-testaustoimintaa!
Hivpointin toimintaa voi tukea myös lahjoitusvaroin. Lahjoitukset ovat merkittävässä roolissa työmme mahdollistamisessa, tällä hetkellä erityisesti matalan kynnyksen testaus- ja neuvontapalveluiden turvaamisessa ja kehittämisessä.
Lahjoita täällä! >>