Prep – hivin ennaltaehkäisylääke
Sivu on viimeksi tarkistettu 13.10.2025
Mikä on prep?
Prep (pre-exposure prophylaxis) on hiviä ennaltaehkäisevä lääkehoito, joka otetaan ennen mahdollista altistumista hi-virukselle. Prep on tarkoitettu hiv-negatiivisten, seksuaalisesti aktiivisten henkilöiden käyttöön ehkäisemään hiv-tartuntaa. Oikein käytettynä prep ehkäisee tehokkaasti hiv-tartuntoja.
Suuret kansainväliset toimijat, kuten Maailman terveysjärjestö WHO, suosittelevat ennaltaehkäisevää lääkitystä korkeassa hiv-riskissä oleville henkilöille. Suomessa julkisen terveydenhuollon piirissä toteutettava prep-hoito, sisältäen lääkkeet ja seurannan, on käyttäjilleen maksuton, kun prep-hoidon kriteerit täyttyvät.
Kenelle prep on tarkoitettu?
Prepin käyttöä suositellaan henkilöille, joilla ei ole hiv-tartuntaa, mutta joilla on huomattava riski saada tartunta.
Prepistä voivat hyötyä esimerkiksi:
- seksuaalisesti aktiiviset henkilöt, joilla on miesten välisiä anaaliyhdyntöjä useiden seksikumppanien kanssa eikä kondomi ole aina käytössä
- matkailijat, joilla on seksiä korkean hiv-esiintyvyyden maissa, kuten Thaimaassa tai Venäjällä
- seksityöntekijät
- henkilöt, joilla on todettu yksi tai useampi seksitautitartunta viimeisen vuoden aikana
- pistämällä huumeita käyttävät henkilöt
Prep-lääkitystä ei tarvitse, jos kumppanilla on hiv-tartunta ja hän on toimivalla hiv-lääkityksellä eli virukset ovat mittaamattomissa. Lääkityksellä oleva hiv-tartunnan saanut henkilö ei tartuta hiviä eteenpäin edes suojaamattomassa seksissä. Lue lisää hivin tartuntatavoista täältä.
Voit lukea prepin käyttöaiheista lisää Hivpointin prep-esitteestä.
Miten prepiä käytetään?
Prepillä on kaksi käyttötapaa: säännöllinen, päivittäinen käyttö tai tarpeenmukainen käyttö silloin, kun on seksikontakteja, joissa on riski hiv-tartunnalle.
Säännöllinen käyttö
Prepiä käytetään yleisimmin säännöllisesti ottamalla yksi tabletti suun kautta joka päivä suunnilleen samaan aikaan. Päivittäinen lääkitys tulisi aloittaa seitsemän päivää ennen mahdollista altistusta hiville. Jos lääkityksen haluaa lopettaa tai tauottaa, lääkkeen ottamisen voi lopettaa seitsemän päivää viimeisen altistustilanteen jälkeen.
Tarpeenmukainen käyttö
Vaihtoehtona säännölliselle lääkitykselle on prepin tarpeenmukainen käyttö (on-demand). Tarpeenmukainen käyttö tarkoittaa, että prepiä käytetään tilannekohtaisesti silloin, kun on seksikontakteja, joissa on riski hiv-tartunnalle.
Tarpeenmukainen käyttö on toistaiseksi mahdollista vain ihmisille, joilla on ollut syntymästä asti penis. Prepin riittävää suojaustehoa ei ole toistaiseksi pystytty saavuttamaan vaginan limakalvoilla penis-vaginayhdynnöissä.
Tarpeenmukainen prep-hoito voi soveltua henkilölle, joka täyttää seuraavat kriteerit:
- on ollut syntymästä asti penis,
- on riskitilanteita, kuten anaaliyhdyntää ilman kondomia tai seksiä korkean hiv-esiintyvyyden maissa, harvemmin kuin kaksi kertaa viikossa,
- pystyy ennakoimaan seksitilanteet, sillä tabletit on otettava vähintään 2 tuntia ennen seksiä, ja
- pystyy sitoutumaan seksitilannekohtaiseen lääkitykseen, sillä tabletit on otettava 24 tunnin välein.
Tarpeenmukaisessa lääkityksessä prep-lääkettä otetaan kaksi tablettia 2–24 tuntia ennen seksitilannetta, jossa on mahdollisuus altistua hiville. Tämän jälkeen tabletteja otetaan yksi tabletti päivässä aina 24 tunnin välein niin kauan kuin on seksikontakteja, joissa on riski hiv-tartunnalle. Tämän jälkeen otetaan vielä yksi tabletti kahtena päivänä viimeisen seksitilanteen jälkeen.

Pitkävaikutteinen prep
Maailmalla prepistä on kehitetty ja kehitetään parhaillaan pitkävaikutteisempia, pistettäviä hoitomuotoja. Toistaiseksi tällaisia prep-hoitoja ei ole saatavilla Suomessa.
Miten Suomessa pääsee prep-hoitoon?
Maksuton prep-hoito julkisessa terveydenhuollossa
Suomen julkisessa terveydenhuollossa prep-hoito, sisältäen lääkkeet ja seurannan, on käyttäjilleen maksutonta, kun prep-hoidon kriteerit täyttyvät. Maksutonta prep-hoitoa tarjotaan kaikilla hyvinvointialueilla.
Suomessa ei ole prep-hoidon aloittamiseen ja järjestämiseen yhtenäistä käytäntöä. Prep-hoitoa tulisi järjestää tahon, jolla on tietoa hivistä, seksitaudeista ja seksikäyttäytymisestä. Yleisimmin hoito tapahtuu infektiotaudeista tai seksitaudeista vastaavalla poliklinikalla. Osassa paikkakunnista hoito voidaan järjestää myös terveysasemilla. Joillakin paikkakunnilla prep-hoidon arvioon tarvitaan lääkärin lähete, kun taas joillain alueilla prep-arvioon pääsee ilman lähetettä ottamalla itse yhteyttä.
Jos olet kiinnostunut aloittamaan prep-hoidon, sinun kannattaa ottaa yhteyttä suoraan omalle hyvinvointialueellesi ja tiedustella, miten alueellasi pääsee prep-arvioon.
Jos alueellasi vaaditaan lääkärin lähete, lähetteen prep-arvioon voi pyytää esimerkiksi omalta terveysasemaltasi tai työterveyshuollosta. Lähetteen voi kirjoittaa kuka tahansa lääkäri, jolla on prepistä riittävästi tietoa.
Jos koet haasteita prep-hoitoon hakeutumisessa tai lähetteen saamisessa, voit kysyä neuvoa Hivpointin prep-neuvonnasta.
Maksullinen prep-hoito yksityisessä terveydenhuollossa
Prep-lääkityksen voi määrätä myös kuka tahansa yksityisen terveydenhuollon lääkäri, jolla on riittävästi tietämystä prep-hoidosta ja hivistä. Yksityisessä terveydenhuollossa asiakas maksaa itse lääkärin määräämät prep-lääkkeet sekä yksityisessä terveydenhuollossa tapahtuvat lääkärikäynnit ja laboratoriokokeet.
Prep-hoitoon hakeutuminen yksityisen lääkärin kautta voi tulla kyseeseen esimerkiksi silloin, jos
- et ole oikeutettu julkiseen terveydenhuoltoon Suomessa
- olet jo jonossa prep-arvioon julkisessa terveydenhuollossa, mutta prep-arvioon on alueellasi jonoa ja sinulla on jonotusaikana kiireellinen tarve prep-lääkitykselle
- haluaisit muuten prep-hoitoon kiireellisesti ja olet valmis maksamaan hoidostasi, esimerkiksi ennen ulkomaanmatkaa, jolla on tiedossa suojaamattomia seksikontakteja.
Miten prep-hoitoa seurataan?
Miten prep-hoitoa ja terveydentilaani seurataan?
Prep-hoitoon kuuluu aina lääkärin seuranta, eikä lääkettä tule käyttää ilman lääkärin valvontaa. Julkisessa terveydenhuollossa seurantakäynnit ovat maksuttomia.
Ennen prepin aloittamista tulee olla varma, ettei ole saanut hiv-tartuntaa. Prep-lääkityksessä käytetään samoja lääkeaineita kuin hiv-tartunnan hoidossa, mutta prep-lääkitys ei yksistään riitä hoitamaan hiv-tartuntaa. Jos tietämättään hiv-positiivinen henkilö aloittaa prep-lääkityksen, saattaa tämä aiheuttaa lääkeresistenssiä, jolloin sopivaa hiv-lääkitystä voi olla vaikea toteuttaa. Hiv-testi tehdään aina prepin aloittamisen yhteydessä.
Prepin seurantaan sisältyvät hiv- ja muut seksitautitestit kolmen kuukauden välein. Kun prep-hoitoa aloitetaan, hiv testataan jo yhden kuukauden kuluttua prep-lääkityksen aloittamisesta tuoreen hiv-tartunnan poissulkemiseksi. Tämän jälkeen hiv-testi tehdään kolmen kuukauden välein, kuten muutkin seksitautitestit. Seksitautitestit tehdään, koska prep ei suojaa muilta seksitaudeilta.
Prep-lääkityksen seuranta on tärkeää myös mahdollisten sivuvaikutusten vuoksi. Lääkityksen määräävä lääkäri keskustelee prepin aloittavan asiakkaan kanssa luustoon ja munuaisiin liittyvistä sairauksista. Prepin seurantaan kuuluu seksitautitestien ohella kolmen kuukauden välein myös munuaisen toimintaa mittaava kreatiniinitesti. Yleisesti prep-lääke on hyvin siedetty ilman sivuoireita.
Prep-hoitoon kuuluvissa laboratoriotesteissä käyminen kolmen kuukauden välein on edellytys sille, että saa hakea seuraavan annoksen maksutonta prep-lääkettä.
Jos olet hankkinut prep-lääkityksen yksityiseltä, terveydentilaasi tulisi seurata säännöllisesti myös yksityisessä terveydenhuollossa. Tällöin seurantaan kuuluvat laboratoriotestit maksetaan itse.
Mitä mahdollisia haittavaikutuksia prepillä on?
Prep-lääkitys on yleisesti varsin hyvin siedetty, ja merkittävät haittavaikutukset ovat harvinaisia. Tyhjään vatsaan otettuna lääke voi aiheuttaa vatsavaivoja, esimerkiksi pahoinvointia, vatsakipuja tai ripulia. Vaivat ovat yleensä ohimeneviä ja liittyvät lääkityksen aloittamiseen. Niitä voi vähentää ottamalla lääkkeen ruokailun yhteydessä.
Pitkäaikaisessa käytössä prepillä saattaa olla joissain tapauksissa vaikutuksia munuaisten ja luuston toimintaan. Tämän vuoksi lääkäri keskustelee kanssasi munuaisiin ja luustoon liittyvistä sairauksista ennen prep-hoidon aloitusta ja arvioi lääkehoidon turvallisuuden yksilöllisesti. Tästä syystä prep-hoidon aikana myös seurataan verikokeilla munuaisten toiminnasta kertovaa kreatiniiniarvoa, jotta huomataan, jos prep-hoidolla on vaikutusta munuaisiin.
Mitä on hyvä ottaa huomioon prep-hoidossa?
Kun pohdit prep-hoidon aloitusta
Harkitsetko prep-hoidon aloittamista? Ennen prep-hoitoon hakeutumista voi olla hyödyllistä pohtia seuraavia asioita:
- Millainen on minun turvaseksistrategiani? Onko kondomi käytössä vai kaipaisinko prepiä suojaamaan hiviltä?
- Onko minulla usein sellaista seksiä, jossa on riski hiv-tartunnalle? Uskonko, että prepistä olisi minulle hyötyä?
- Onko prep suunnattu minulle? Kuulunko sen yleisimpiin kohderyhmiin?
- Millainen prepin käyttötapa minulle voisi sopia: säännöllinen vai tarpeenmukainen?
- Olenko valmis sitoutumaan prep-lääkitykseen ja siihen kuuluvaan seurantaan, jotta prep-hoitoni on tehokasta ja turvallista?
- Tarvitsisiko minun ottaa hepatiitti A- ja B-rokotteet? Jos olet mies, jolla on seksiä miesten kanssa tai jos käytät pistämällä huumeita, olet oikeutettu maksuttomiin hepatiitti A- ja B-rokotuksiin julkisessa terveydenhuollossa. Silloin nämä rokotteet olisi hyvä olla otettuina jo ennen prep-hoidon aloitusta.
- Koenko, että minulla on tarpeeksi tietoa prepistä? Olisiko minun hyvä hankkia sitä lisää tai jutella aiheesta jonkun kanssa, esimerkiksi Hivpointin prep-neuvonnassa?
Kaikista prepiin ja sen aloitukseen liittyvistä kysymyksistä voit tulla juttelemaan asiantuntijan kanssa Hivpointin prep-neuvontaan. Neuvontaa voidaan antaa kasvotusten tai etänä. Voit myös kysyä prepistä chat- tai puhelinneuvonnassamme tai sähköpostitse prep(at)hivpoint.fi.
Prepin käyttäjän muistilista
- Käytän prepiä ohjeen mukaisesti ja lääkärin seurannassa.
- En jaa prep-lääkkeitäni muille.
- Tiedän, että prep ei suojaa minua muilta seksitaudeilta. Hoidan mahdolliset seksitautitartunnat asianmukaisesti ja kerron niistä seksikumppaneilleni.
- Käyn prep-hoitoon kuuluvilla seurantakäynneillä sekä laboratoriotesteissä kolmen kuukauden välein.
- Jos en pääse seurantakäynnille, peruutan aikani ja varaan uuden käynnin.
- Sitoudun prep-hoitoon, jotta se suojaa minua eikä menetä tehoaan.
- Jos koen haasteita prepin käytössä ja siihen liittyvässä seurannassa tai saan prepistä sivuvaikutuksia, otan yhteyttä hoitavaan tahooni.
- Jos haluan tauottaa tai lopettaa hoidon, otan yhteyttä hoitavaan lääkäriini.
- Tiedän, että voin aina kysyä neuvoa ja tukea Hivpointin prep-neuvonnasta.