Seksitautien jäljillä – Hivin ja muiden seksitautitartuntojen kontaktien jäljityksen tehostaminen
Sivu on viimeksi tarkistettu 27.10.2022
Sosiaali- ja terveysministeriön tartuntatautien valvonnan määrärahalla rahoitettavan (2021-2023) Seksitautien jäljillä -hankkeen tarkoituksena on tehostaa tartunnan jäljitystä seksuaalisesti aktiivisten henkilöiden hivin ja muiden seksitautitartuntojen osalta. Hankkeessa kartoitetaan ja kehitetään nimetöntä nettipohjaista tartunnanjäljityspalvelua.
Seksitautien jäljitys on määrätty tartuntatautilainsäädännössä
Käypähoitosuosituksen mukaan tartunnan jäljitys on oleellinen osa seksitautien vastustamistyötä. Siitä on määrätty Suomen tartuntatautilainsäädännössä (tartuntatautilaki 2). Taudin toteava lääkäri on ensisijaisesti vastuussa yleisvaaralliseen tai valvottavaan tartuntatautiin sairastuneen potilaan ja mahdollisesti muiden tartunnan saaneiden tutkimisesta ja hoidosta. Jos hän ei voi itse tätä tehdä, hänen on siirrettävä tehtävä kunnan tai sairaanhoitopiirin kuntayhtymän tartuntataudeista vastaavalle lääkärille. Terveydenhuollon tekemänä tartunnan jäljitys tapahtuu joko puhelimitse tai kirjeitse.
Yleisvaaralliseen tai valvottavaan tartuntatautiin sairastuneen ja sairastuneeksi perustellusti epäillyn henkilön on ilmoitettava asiaa selvittävälle lääkärille tartuntataudin leviämisen estämiseksi käsityksensä tartuntatavasta, -ajankohdasta ja -paikasta sekä niiden henkilöiden nimet, jotka ovat voineet olla tartunnan lähteenä tai saada tartunnan.
Ohjeiden mukaan suositeltavinta on, että tartunnan saanut itse ilmoittaa kumppaneilleen tartunnasta ja kehottaa näitä hakeutumaan tutkimuksiin. Jos tartunnan saanut ei tavoita kumppaneitaan tai ei itse halua olla heihin yhteydessä, tehtävä jää hoitavalle lääkärille. Tartunnan saaneen henkilötietoja ei tule ilmoittaa.
Tartunnanjäljityksessä on tehostamisen varaa
Seksitautitestejä tehdään pääsääntöisesti terveysasemilla ja sukupuolitautien poliklinikoilla. Julkisen terveydenhuollonresurssit ovat vähäiset ja kontakteille ilmoittaminen (tartunnanjäljitys) jää usein tartunnan saaneelle itselleen, kuten käypähoito-ohjeiden suositeltavin vaihtoehto on. Nykyisillä ilmoitusmenetelmillä tartunnan jäljitys tavoittaa vain noin 40–60 % kumppaneista. Kumppaneiden tavoittaminen on todennäköisesti vieläkin vähäisempää seksuaalisesti aktiivisten ihmisten tartuntojen osalta. Seksikontakteja voidaan hakea seuranhakusovelluksista, jolloin kontaktin jäljitykseen on käytettävissä vain seuranhakusovelluksen profiili. Lisäksi seksikontakteja sovitaan anonyymissä chatissä, puistoissa, homosaunoissa ja videopaikoissa, jolloin seksikumppani jää usein täysin anonyymiksi. Näissä tilanteissa kontaktin jäljitys on lähes mahdotonta.
Seksitautitartunta koetaan usein häpeälliseksi, eikä tartunnan saaneet välttämättä ilmoita tartunnastaan läheskään kaikille seksikontakteille, erityisesti satunnaisille kontakteille ilmoittaminen voidaan kokea hankalaksi, vaikka yhteystiedot olisivatkin olemassa.
Seksuaalisesti aktiivisilla homo- ja bimiehillä on kohonnut riski saada seksitautitartunta
Seksitautien jäljillä -hankkeessa kontaktien jäljityksen tehostamista pilotoidaan homo-, bi ja muilla miehillä, joilla on seksiä miesten kanssa (MSM). Tämä kohderyhmä on Suomen hiv-strategiassa yksi tärkeimmistä hivin suhteen haavoittuvasta ryhmästä. Suomen kaikista hiv-tartunnoista todettiin 28 prosenttia vuonna 2019 miehillä, joilla on seksiä miesten kanssa. Lisäksi suurin osa miesten kuppa ja tippuritartunnoista todetaan tässä ryhmässä. Hivpointin seksitautien testausklinikka -hankkeen tulosten mukaan myös klamydiatartunnat ovat erittäin yleisiä, erityisesti näitä tartuntoja löydetään peräaukon limakalvoilta, jossa sekä klamydia ja tippuri ovat yleensä oireettomia. Tällöin seksitautitesteihin ei osata hakeutua ilman tietoa mahdollisesta altistuksesta.
Miesten välisen seksin seksitautitartunnat ovat olleet viime vuodet kasvussa Suomessa ja koko Euroopassa. Hiv tartunnoissa ei ole tapahtunut kasvua ja monissa Euroopan maissa tartunnat ovat jopa laskeneet tehokkaan hiv-hoidon, matalan kynnyksen testauspalveluiden ja prep-lääkityksen seurauksena. Kondomin käyttö seksissä on vähentynyt, mikä lisää riskiä tartunnoille ja tartunnanjäljityksen merkitys seksitautien ehkäisyssä korostuu entisestään.
Hankkeessa jatketaan vuosina 2018-2020 toteutettua seksitautien testauksen klinikkatoimintaa taloudelliset resurssit huomioiden. Klinikkatoiminta mahdollistaa kohderyhmän ottamisen mukaan kontaktinjäljityspalvelun kehittämiseen (seksuaalisesti aktiiviset henkilöt) ja pilotoimaan erilaisia vaihtoehtoja kontaktien jäljityksen tehostamiseksi. Testaustoiminnan yhteydessä kerätään ajantasaista tietoa kohderyhmän seksikäyttäytymisestä sekä kontaktin jäljityksen nykykäytännöistä ja haasteista.
Lue lisää Klinikkatoiminnasta täältä >>
Lisätiedot
Sami Tuunainen, hankekoordinaattori, puhelinnumero: 040 5524089, sähköpostiosoite: sami.tuunainen(at)hivpoint.fi