Helsingin neuvoloissa ja Hus-alueen synnytyssairaaloissa asioineiden paperittomien naisten raskauden ja synnytyksen kulkua tarkasteltiin vuosina 2014–2018. Seurantatutkimuksen myötä todettiin, että paperittomat raskaana olevat pääsivät tai hakeutuivat raskauden seurannan piiriin huomattavasti muita myöhemmin, vasta toisella tai kolmannella raskauskolmanneksen aikana. Paperiton raskaana oleva käy neuvolassa keskimäärin viisi kertaa, kun tavallisesti neuvolakäyntejä on keskimäärin 13.
Raskaana olevien paperittomien seurantatutkimus osoitti, että hiv ja hepatiitti B olivat selvästi yleisempiä paperittomilla kuin muilla synnyttäjillä. ”Infektioseulontojen toteutus raskauden alkuvaiheessa kaikilla paperittomilla olisi erittäin tärkeää, jotta mahdollinen viruslääkitys voidaan aloittaa ajoissa ja näin estää infektioiden siirtyminen vastasyntyneille”, toteaa infektiolääkäri Ville Holmberg antamassaan tiedotteessa tutkimukseen viitaten.
Tutkimuksen myötä on tärkeää nostaa esille selkeä epäkohta suomalaisessa terveydenhuollossa. Paperittomilla henkilöillä ei ole lakiin kirjattua oikeutta terveydenhoitoon Suomessa, eikä näin ollen myöskään oikeutta raskauden seurantaan. Vain Helsingissä ja muutamassa muussa kunnassa paperittomilla on kuitenkin mahdollisuus neuvolaseurantaan.
Holmberg lisäksi toteaa tiedottessaan, että laki paperittomien oikeudesta hoitoon turvaisi parhaiten infektioseulontojen toteutuksen koko maassa.