Hivpointin Seksitautien jäljillä -kehittämishankkeessa toteutettiin vuonna 2021 kysely miehille, joilla on seksiä miesten kanssa. Kyselyllä selvitettiin, miten seksitautien jäljitys toimii Suomessa, minkälaisia kokemuksia siihen liittyy ja miten vastaajat toivoisivat sen toteutuvan tulevaisuudessa. Kyselyyn saatiin 105 vastausta.
Kyselyyn vastanneiden seksielämä ja testeissä käyminen oli aktiivista
Kyselyyn vastanneilla tyypillisin seksikumppaneiden määrä viimeisen vuoden aikana oli 2–10 tai 11–50 henkilöä. Vastaajat hakivat seksiseuraa monipuolisesti, mutta suosituinta seksiseuran hakeminen oli seuranhakusovellusten kautta.
Vastaajista yli puolet kävi seksitautitesteissä vähintään kuuden kuukauden välein, 22 prosenttia vähintään kerran vuodessa ja 27 prosenttia yli vuoden välein. Ne, joilla oli enemmän kuin kymmenen seksikumppania vuoden aikana, kävivät seksitautitesteissä selvästi useammin kuin ne, joilla kumppaneita oli vähemmän. Seksitautitartuntoja oli todettu viimeisen kahden vuoden aikana yli neljäsosalla vastaajista. Todetuista tartunnoista yleisin oli klamydia. Todettuja seksitautitartuntoja oli enemmän niillä vastaajilla, joilla oli ollut enemmän seksikumppaneita viimeisen vuoden aikana.
Tartunnan saaneista vastaajista puolella oli 2–5 seksikumppania, jotka olivat mahdollisesti altistuneet tartunnalle. Noin 11 prosenttia ajatteli, että 6–10 seksikumppania olisi altistunut tartunnalle ja 11 prosenttia vastasi, ettei hänellä ollut yhtään seksitaudille altistunutta seksikumppania.
Tartunnanjäljitys hoidettiin terveydenhuollossa vain harvoin
Seksitautitartunnan saaneilta vastaajilta kysyttiin, miten tartunnanjäljitys, eli ilmoitus mahdollisesta tartunnasta seksikumppaneille, hoidettiin. Suurin osa oli itse ilmoittanut seksikumppaneilleen mahdollisesta altistumisesta: näin toimi vastaajista lähes 80 prosenttia, ja useimmin itseilmoittamista tekivät ne, joilla oli ollut enemmän seksipartnereita. Testauspaikka hoiti tartunnan jäljityksen annettujen yhteystietojen perusteella kokonaan tai osittain vain kahden vastaajan kohdalla. Vastaajista kolme vastasi, ettei tartunnan jäljitystä tehty ollenkaan.
Seksikumppanit olivat tyytyväisiä siitä, että heille kerrottiin mahdollisesta altistumisesta
Niiltä vastaajilta, jotka olivat itse ilmoittaneet seksitautitartunnalle altistumisesta kumppaneille, kysyttiin mitä yhteydenpitotapoja he käyttivät ilmoittaessaan seksikumppaneilleen altistumisesta tartunnalle. Vastaajat käyttivät useita eri kanavia informoidakseen seksikumppaneitaan. Yhteydenpitotavat olivat suosituimmuusjärjestyksessä seuraavat: tekstiviesti tai WhatsApp (80 %), viestisovellus, esim. Messenger (55 %), seuranhakusovellus, esim. Grindr tai Romeo (45 %), soittamalla (25 %), kasvokkaisen tapaamisen yhteydessä (20 %) ja sähköpostilla (5 %).
Suurin osa seksikumppaneista kiitteli siitä, että heitä informoitiin asiasta tai suhtautui asiaan kiittelyn lisäksi neutraalisti. Vain 10 prosenttia ei saanut minkäänlaista vastausta henkilöltä, jolle oli tehnyt ilmoituksen. Kukaan niistä, jotka tekivät seksikumppaneilleen ilmoituksen mahdollisesta altistumisesta seksitautitartunnalle, ei kohdannut syyllistämistä seksitaudin levittämisestä tai yksikään kumppani ei mennyt pois tolaltaan siitä, että olisi mahdollisesti altistunut seksitautitartunnalle. Yleisin syy siihen, ettei kaikille seksikumppaneille ilmoitettu tartunnalle altistumisesta, oli ettei kaikkien seksikumppanien yhteystietoja ollut saatavilla.
Viimeiseksi kaikilta seksitautitartunnan saaneilta kysyttiin, miten he haluaisivat seksitautien jäljityksen hoidettavan. Noin 83 prosenttia vastaajista halusi ilmoittaa kumppaneilleen itse ottamalla yhteyttä henkilökohtaisesti, noin 29 prosenttia halusi ilmoittaa käyttämällä nimetöntä nettipohjaista ilmoituspalvelua, ja noin 17 prosenttia halusi, että testaava-/hoitava taho ilmoittaisi asiasta tartunnan saaneen antaminen yhteystietojen perusteella.
Nettipohjaista ilmoituslomaketta kannatettiin
Vastaajilta kysyttiin, käyttäisivätkö he anonyymiä nettipohjaista ilmoituslomaketta, jolla voisi nimettömästi ilmoittaa seksikumppanille altistumisesta, jos tällainen mahdollisuus olisi olemassa sekä haluaisivatko vastaajat, että heille ilmoitettaisiin nettipalvelun kautta, jos he olisivat mahdollisesti altistuneet seksitaudille.
Vastaajista 77 prosenttia käyttäisi anonyymiä nettipohjaista ilmoituslomaketta, noin kuusi prosenttia vastasi, ettei käyttäisi, ja 17 prosenttia vastasi, ettei osaisi sanoa. Mikäli itse olisi altistunut seksitautitartunnalle, suurin osa, jopa 86 prosenttia vastaajista haluasi saada tiedon anonyymistä nettipohjaisesta ilmoituskanavasta! Viisi prosenttia vastaajista ei tietoa halunnut kyseisellä tavalla ja noin 10 prosenttia ei osannut sanoa kantaansa asiaan.
Anonyymia ilmoituslomaketta pidettiin mahdollisista haasteista huolimatta hyvänä ideana
Anonyymin nettipohjaisen ilmoituslomakkeen mahdollisina huonoina uhkina olivat keskeisimmin vastauksissa esillä mahdolliset tietoturvariskit, yksityisyydensuoja ja mahdollisuus väärinkäyttöön kiusaamistarkoituksessa.
Hyvien puolien lista oli sen sijaan pidempi ja avoimissa vastauksissa pidettiin monilla tavoilla hyvänä, jos anonyymi nettipohjainen ilmoitusmahdollisuus toteutettaisiin. Tällaisen palvelun hyvinä puolina pidettiin muun muassa sen nopeutta ja helppoutta, ilmoituskynnyksen madaltumista, testaukseen hakeutumisen nopeuttamista ja ylipäätään sitä, että se lisäisi seksitaudeista ilmoittamista seksikumppaneille.
Osta vastaajista otti kantaa myös yhteisöllisiin asioihin, kuten kommenteissa ”Mielestäni kyse on kaikkien yhteisestä turvallisuudesta ja seksuaaliterveydestä, joten tällainen palvelu olisi erittäin toimiva” ja “Benefit greatly to gay people”. Muutamat ilmaisivat tukensa uudelle palvelulle lyhyesti, kuten ”pelkästään hyvä idea” ja englanniksi ”Go for it!”
Mielestäni kyse on kaikkien yhteisestä turvallisuudesta ja seksuaaliterveydestä, joten tällainen palvelu olisi erittäin toimiva.
Hivpointin Seksitautien jäljillä -hankkeessa (2021–2023) kehitetään ja pilotoidaan seksitautien jäljitys -verkkopalvelu, jonka avulla seksikumppanille voi ilmoittaa anonyymisti seksitaudille altistumisesta. Tartunnan jäljityspalvelu pääsee testivaiheeseen vuoden 2023 aikana. Tietoa seksitautien tartunnanjäljityksestä löydät täältä.