Yleisiä kysymyksiä hiv-tartunnan kanssa elämisestä

Sivu on viimeksi tarkistettu 15.8.2024

Elänkö yhtä pitkään kuin muut?

Vaikka sinulla on hiv-tartunta, eliniänodotteesi on sama kuin muulla väestöllä. Tämän mahdollistaa kehittynyt lääkehoito. Kun otat hiv-lääkityksesi säännöllisesti, voit siis elää yhtä pitkään kuin henkilö, jolla ei ole hiv-tartuntaa. Ilman lääkitystä hiv-tartunnan saaneen keskimääräinen eliniänodote on noin 10-12 vuotta tartunnan saamisesta.

Tartunnan jälkeen hiv-infektion kehitys riippuu tartunnan toteamiseen kuluneesta ajasta, lääkityksestä, viruksen vastustuskyvystä lääkkeille, tartunnan saaneen vastustuskyvystä, iästä, mahdollisista muista sairauksista ja monista muista tekijöistä.

Mitä voin tehdä, jos olen kokenut syrjintää?

Jos olet kokenut syrjintää tai epäasiallista kohtelua hiv-tartunnan vuoksi, voit saada kokemuksen käsittelyyn tukea sekä apua tilanteen selvittämiseen Hivpointista ottamalla yhteyttä Batulo Essakiin. Katso yhteystiedot tästä.

Syrjintäkokemuksen tai epäasiallisen kohtelun kokemuksen voi viedä eteenpäin eri viranomaisille, syrjintätilanteesta riippuen. Esimerkiksi jos katsot tulleesi syrjityksi terveydenhuollon palveluissa, voit viedä asian käsiteltäväksi potilasasiavastaavalle omalla hyvinvointialueellasi, yhdenvertaisuusvaltuutetulle tai aluehallintovirastoon.

Voinko matkustaa hiv-tartunnan saaneena?

Hiv-tartunnan saaneena voit matkustaa lähes kaikkiin maihin, mutta jossain maissa on rajoituksia pidempiaikaiselle oleskelulle tai asumiselle. Kun suunnittelet matkaa, on hyvä tarkistaa kyseisen maan mahdolliset matkustusrajoitukset UNAIDS:n sivuilta tästä.

Onko hiviin parantavaa lääkehoitoa?

Hiviin ei ole toistaiseksi olemassa sairauden kokonaan parantavaa hoitoa.

Lukuisista tutkimuksista ja yrityksistä huolimatta hiviin ei ole toistaiseksi löytynyt parantavaa rokotetta tai lääkehoitoa. Tutkijat ja asiantuntijat ovat toiveikkaita, mutta kokonaan parantavaa hoitoa ei ole lähitulevaisuudessa odotettavissa.

Hiv-tartunta on krooninen, seurantaa ja hoitoa vaativa sairaus. Hiv-lääkehoidolla sairaus pysyy hallinnassa, ja sen kanssa voi elää täysipainoista ja omannäköistään hyvää elämää. Tutkimusten mukaan hyvissä ajoin todettu ja hoidettu hiv-tartunta ei lyhennä elinikää. Kun hiv-tartunnan saanut on säännöllisellä ja toimivalla hiv-lääkityksellä, virusmäärä on niin alhainen, että hiv ei tartu eteenpäin.

Lääkehoito aloitetaan aina yksilöllisesti infektiolääkärin tekemän arvion perusteella. Lääkehoito jatkuu läpi elämän. Epäsäännöllinen lääkitys saattaa johtaa lääkkeen tehon heikentymiseen ja terveydentilan heikkenemiseen, joten hivin hoidossa on erityisen tärkeää ottaa lääkkeet lääkärin määräämällä tavalla.

Myös aids-vaiheeseen edennyttä hiv-infektiota voidaan hoitaa. Tämä tarkoittaa, että testiin kannattaa aina hakeutua. Hiv-lääkehoidolla voi pidentää elinikää ja parantaa elämänlaatua.

Toimivalla lääkityksellä oleva hiv-tartunnan saanut henkilö ei tartuta hiviä eteenpäin.

Millainen on hivin lääkehoito?

Lääkehoito aloitetaan aina yksilöllisesti infektiolääkärin tekemän arvion perusteella. Pääsääntöisesti lääkehoito aloitetaan pian hiv-tartunnan toteamisen jälkeen. Lääkehoito jatkuu läpi elämän. Lääkkeiden säännöllinen ottaminen on hiv-hoidon teholle aivan keskeistä. Lääkehoidon avulla hiv-tartunnan saanut voi elää omannäköistä elämää, elämänlaatu paranee ja elinikä pitenee. Toimivalla lääkityksellä oleva hiv-tartunnan saanut ei tartuta hiviä eteenpäin.

Lääkehoidossa on erilaisia vaihtoehtoja ja juuri itselle sopivimmasta lääkityksestä on hyvä keskustella hoitavan infektiolääkärin kanssa. Jotta löydetään paras mahdollinen lääkitys, on tärkeää, että hiv-tartunnan saanut kertoo hoitavalle lääkärille matalalla kynnyksellä mahdollisista sivuoireista ja muista lääkitykseen ja sen käyttöön liittyvistä haasteista.

Mikä on uusi pitkävaikutteinen pistettävä lääkehoito? Miten sen voi saada?

Nykyisin on saatavilla päivittäin otettavan tablettihoidon lisäksi pitkävaikutteinen pistettävä lääkehoito. Pistoshoidolle voi siirtyä miltä tahansa lääkeyhdistelmältä. Kyseessä on lihakseen pistettävä rilpiviriinin ja kabotegraviirin antiretroviraalinen yhdistelmälääkitys. Tämä hoitomuoto aloitetaan kyseisten lääkkeiden tablettihoidolla ennen pistoshoitoon siirtymistä. Eri hoitomuodoista ja lääkkeiden sopivuuksista tulee keskustella hoitavan lääkärin kanssa.

Pitkävaikutteisen pistettävän hiv-hoidon aloittamisessa on kolme vaihetta, joista ensimmäinen tablettienottovaihe kestää noin kuukauden ajan. Tabletit sisältävät samoja vaikuttavia aineita kuin pistokset ja päivittäisten tablettien vaikutuksia seurataan tämän jakson aikana. Jos hoidon saaja ja hoitoa toteuttava taho ovat tyytyväisiä hoidon seurauksiin ja etenemiseen voidaan aloituspistokset antaa tablettihoidon viimeisenä päivänä. Tässä hoidon vaiheessa hoidettava saa kaksi erillistä pistosta (kaksi eri lääkeainetta) samalla hoitokerralla. Aloituspistokset toistetaan kuukautta myöhemmin. Hoidon viimeisessä vaiheessa siirrytään antamaan pistoksia kahden kuukauden välein. Hoitoa saava käy pistoskäynnillä kahden kuukauden välein, jolloin päivittäistä tabletti hoitoa ei tarvita.

Hoitotahtia on tärkeä ylläpitää ja pistokset on tärkeä pyrkiä ottamaan aina samana päivänä kuukaudesta. Pitkävaikutteisessa hoitomuodossa sitoutuminen hoitoon sekä säännöllisiin hoitokäynteihin on erityisen tärkeää, koska muuten riskinä on viruksen lääkeresistenssin kehittyminen. Injektoitava lääkitys sopii hiv-tartunnan saaneille henkilöille, joilla on jo muulla hiv-lääkityksellä saavutettu hyvä hoitovaste. Pitkävaikutteinen pistoshoito voi myös olla arkea helpottava tekijä lääkehoidon toteuttamisessa, sillä pistos vapauttaa päivittäisestä lääkkeenottamisesta.

Mahdolliset esteet: hoitomuotoa ei nykytiedon mukaan suositella käytettäväksi raskauden aikana, sillä valmisteiden vaikutusta sikiöön tai raskauden kulkuun ei tunneta tarpeeksi hyvin.

Pitääkö minun kertoa työnantajalleni hiv-tartunnasta?

Sinun ei tarvitse kertoa hiv-tartunnasta työnantajallesi. Hiv ei estä työpaikan saamista tai työskentelyä. Hiv-tartunnan saanut voi työskennellä monenlaisissa tehtävissä, myös sosiaali- ja terveysalalla.

Joissain ammateissa on tarkkoja, lääkitystä tai terveydentilaa koskevia säännöksiä. Esimerkiksi rauhanturvaajaksi ei ole mahdollista päästä hiv-tartunnan saaneena.

Työterveydessä hiv-tartunnasta voi kertoa oman harkinnan mukaan. Lääkärin vastaanotolla on hyvä kertoa kroonisista sairauksista ja lääkityksestä, jotta saa parasta mahdollista hoitoa. Työterveyshoitoa, kuten kaikkea terveydenhuoltoa, sitoo vaitiolovelvollisuus. Tämä tarkoittaa, että työnantaja ei voi saada tietoa hiv-tartunnasta työterveyshuollon kautta. Työnantaja ei saa määrätä hiv-testiä.

Laki kieltää syrjinnän työelämässä terveydentilan perusteella.

Kenelle minun pitää kertoa hiv-tartunnasta?

Jokaisella on oikeus päättää itse, kertooko sairaudesta perheenjäsenille tai ystäville. On tärkeää, ettei kukaan jää yksin sairauden kanssa ja siksi olisi hyvä löytää joku, jonka kanssa voi luottamuksellisesti keskustella asiasta. Tämä joku voi olla esimerkiksi ammattilainen tai toinen hiv-tartunnan saanut. Saat tukea ja keskusteluapua esimerkiksi Hivpointista tai potilas- ja edunvalvontajärjestö Positiiviset ry:stä.

Hiv-tartunnasta kertomatta jättäminen seksikumppanille on pitkään voinut johtaa myös rikosoikeudellisiin seuraamuksiin. Asiaan on kuitenkin tullut toivottu muutos vuonna 2021, kun Korkein oikeus teki merkittävän ennakkopäätöksen asiaan liittyen.  Ennakkopäätöksen mukaan voidaan olettaa, että hiv-tartunnan saaneen ei tarvitse kertoa tartunnastaan seksikumppanille, vaikka kondomi ei olisi ollut käytössä, mikäli hän on ollut hiv-lääkehoidon piirissä 6 kuukautta tai pidempään ja virukset ovat alle mittausrajan (alle 200 kopiota/ml).

Voinko enää harrastaa seksiä?

Kyllä voit! Jokaisella meistä on oikeus terveelliseen ja tyydyttävään seksielämään. Hiv-tartunta ei poista tätä oikeutta eli hiv-tartunnan saanut voi harrastaa seksiä. On tärkeä muistaa lääkehoidon säännöllisyys. Säännöllisellä lääkehoidolla virukset voidaan saada mittaamattomalle tasolle ja tällöin hiv ei tartu edes suojaamattomassa seksissä.

Seksitautien ennaltaehkäisy on kaikkien seksiin osallistuvien henkilöiden vastuulla. Vaikka hiv-tartunnan riskiä ei olisi, on hyvä muistaa, että suojaamattomassa seksissä kuitenkin muiden seksitautien tarttuminen on mahdollista.

Vaikuttaako hiv ikääntymiseen? Vaikuttaako ikääntyminen hiviin?

Tehokkaan lääkehoidon ansiosta hiv-tartunnan saaneet voivat elää pitkän ja täysipainoisen elämän. Lääkityksellä olevan hiv-tartunnan saaneen elinikäodote ei poikkea merkittävästi koko väestön odotteesta.

Ikääntymisen vaikutukset koskevat kuitenkin myös lääkityksellä olevia hiv-tartunnan saaneita ja omasta terveydestä huolehtimisen tärkeys korostuu ikääntyessä. Terveellinen ruokavalio ja sopiva määrä liikuntaa auttavat pysymään terveenä, kuten myös tupakoimattomuus sekä alkoholin liikakäytön välttäminen.

Hiv-tartunnan saaneen terveyttä seurataan säännöllisesti lääkärin ja hoitajan käynneille sekä verikokeiden avulla. On tärkeää, että mahdolliset ikääntymiseen liittyvät sairaudet havaitaan ajoissa, jotta tarvittavat hoidot pystytään aloittamaan.

Hiv-tartunnan saaneilla näyttäisi tutkimusten mukaan olevan suurempi riski sairastua ikääntyessä tiettyihin sairauksiin. Tällaisia sairauksia ovat muun muassa kakkostyypin diabetes, osteoporoosi ja muistisairaudet. Tähän on useita syitä, joista yksi on se, että hiv-tartunnan saaneen immuunisysteemi joutuu taistelemaan tavallista kovemmin pitääkseen ihmisen terveenä.

Jos hiv-diagnoosin saa vanhemmalla iällä on erityisen tärkeää aloittaa hiv-lääkitys mahdollisimman nopeasti. Hiv-infektio etenee iäkkäillä nopeammin, mutta lääkehoito tehoaa hyvin sairauden etenemiseen. Hyvällä lääkehoidolla vältetään ikään liittyvien terveysongelmien kehittyminen.

Mitä, jos en saanut vastausta kysymykseeni?

Jos et saanut vastausta kysymykseesi tämän sivun sisällön perusteella, älä epäröi ottaa yhteyttä meihin. Keskustelemme mielellämme kanssasi myös muista aiheista liittyen hiv-tartunnan kanssa elämiseen.