Miten tulla kaapista ulos

Hei, Pohdit, miten tulla "kaapista" ulos, kun on homo. Sitä, ettei ole avoimesti homo, kuvataan usein kaapissa olemiseksi. Siitä kertomista taas puhutaan usein kaapista ulos tulemiseksi. Koska ikävä kyllä yhteiskuntamme on edelleen aika heteronormatiivinen, tarkoittaen sitä, että kaikkien ihmisten oletetaan lähtökohtaisesti olevan heteroita, "kaapista ulos tuleminen" ei ole yksittäinen tapahtuma, vaan on jatkuvaa. Vaikka seksuaalisesta suuntautumisestaan olisi kertonut esimerkiksi vanhemmille ja läheisille ystäville, saattaa uudessa opiskelupaikassa tai uudessa kaveripiirissä joutua jälleen hetero-olettamuksen kohteeksi. Usein kuitenkin merkittävin tapahtuma on se, kun ensimmäisen kerran kertoo jollekin olevansa homo. Ja se, miten siihen toinen osapuoli reagoi, on silloin iso juttu. Tärkein ensiaskel on se, kun tutkii itseään ja ymmärtää, että ei ole hetero. Ja sallii itselleen niin pitkän ajatteluprosessin kuin on tarve, ja sallii oman kokemuksen, joka ajan kanssa selkiytyy. Yleenä tässä prosessissa auttaa, jos tukena on joku läheinen, vertainen tai turvallinen aikuinen, jonkan kanssa voi keskustella omista ajatuksista. Kun lähtee pohtimaan kaapista ulos tulemista, on hyvä etukäteen miettiä, mikä olisi itselle sopivin tapa kertomiselle. Tapoja on monia. Se, miltä kertominen tuntuu, on yksilöllistä, se voi olla helppoa tai vaikeaa. Siihen vaikuttaa myös oma perhe- ja kulttuuritausta, miten perheessä on suhtauduttu ylipäätään sukupuolen ja seksuaalisuuden moninaisuuteen. Yleensä helpointa on kertoa ensimmäisenä sellaiselle henkilölle, johon on muutenkin avoimet ja hyvät keskusteluvälit sekä luottamus, se voi olla oma vanhempi tai läheinen sukulainen, opettaja, kouluterveydenhoitaja tai hyvä ystävä. Toisille helpointa on kirjoittaa kirje tai viesti, toiset haluavat puhua suoraan kasvotusten. On hyvä miettiä kertomiselle sellainen hetki, että siinä on turvallinen tila ja aikaa keskustelulle. Vastapuolen reaktio voi olla monenlainen. Joskus se voi olla vastapuolelle yllätys, ja silloin tilanne vaatii enemmän aikaa ja keskustelua. Joskus toisen osapuolen reaktio on heti hyvin myönteinen, ja henkilö on iloinen siitä, että sinä voit olla rohkeasti oma itsesi. Yllättävän usein, jos toinen osapuoli on läheinen henkilö, hän on osannut jo odottaa keskustelua. Kuka olisi sinulle läheisin henkilö, johon luotat ja voit keskustella turvallisesti? Mikä tapa kertoa olisi sinulle luontaisin? Voit lukea rauhassa myös YLPEYS -esitteemme läpi. Saat siitä mahdollisesti lisää vinkkejä kertomiseen. Kaikkea hyvää sinulle! Maria, seksuaalineuvoja