Touko Laaksosen, taiteilijanimeltään Tom of Finlandin on arvioitu olevan kansainvälisesti tunnetuin suomalainen kuvataiteilija. Tätä arviota on myös kyseenalaistettu vetoamalla siihen, että Tom on ehkä tunnettu homopiireissä muttei muuten, ja että tunnetumpia olisivat jotkut toiset ja kunniallisemmat taiteilijat. Luulenpa kuitenkin, että ani harva britti, espanjalainen, amerikkalainen, australialainen, japanilainen, eteläafrikkalainen tai argentiinalainen ̶ joko kävin kaikki asutut mantereet läpi ̶ osaa yhdistää yhtäkään von Wrightin tai Akseli Gallen-Kallelan teosta heihin, jos heidän maalauksiaan näytetään katugallupissa ja tiedustellaan kuka teokset teki. Vastaavassa katugallupissa uskon Tomin saavan enemmän matcheja.
Tom of Finlandin tuotanto vaikutti merkittävästi varsinkin 1990-luvun loppupuolen homokulttuuriin. Tämä kulttuuri on ollut näkyvintä länsimaisissa suurkaupungeissa. Tomin piirroshahmot loivat uudenlaista kuvaa ja tilaa maskuliiniselle homomiehelle. Nuo hahmot ovat usein sotilaita, poliiseja, tukkijätkiä, merimiehiä, moottoripyöräilijöitä ja rakennustyömiehiä. Nahkavaatteet ja -saappaat sekä muut keskeisiksi fetisseiksi muodostuneet asusteet ovat tavallisia Tomin kuvissa. Tomin piirtämät uudenlaiset voimakkaat miehet kumosivat aikaisempaa stereotyyppistä mallia homomiehistä, joille lihakset, seksikkyys, aktiivien toiminta ja iloisuus eivät kuuluneet.
Lihaksikkaiden, vahvojen kehojen ja jättikullien lisäksi vaatteet ovat erittäin oleellinen osa Tomin teoksia. F. Valentine Hooven III:n kirjoittamassa elämäkerrassa Tom toteaakin asiasta ”En juuri koskaan piirrä täysin alastonta miestä. Hänellä on oltava jotain yllään, jollei muuta niin saappaat. Minun mielestäni täysissä pukeissa oleva mies on eroottisempi kuin alaston. Alaston mies on tietenkin kaunis, mutta jos hänet puetaan mustaan nahkaan tai univormuun ̶ ah silloin hän on enemmän kuin kaunis, silloin hän on seksikäs!”
Tomin piirroshahmoista onkin kulttuurisesti omittu hyvin laajasti fetissejä yhteen jos toiseen ja yhden jos toisenkin käyttöön. Valtava määrä ihmisiä ympäri maailmaa on katsellut Tomin piirroksia ja saanut niistä idean muokata kehoaan, pukeutumistaan ja käyttäytymistään piirrosten mukaisiksi.
Vaikka Tom korostikin itse vaatteiden merkitystä, ei onneksi peniksiä ja useimmiten epärealistisen kokoisia jättikulleja ole puuttunut Tomin piirroksista. Piirrokset ovat korvanneet sitä peniksen piilottamista, sanoisinko jopa penispuutosta, joka ainakin elokuvissa tai tv-sarjoissa on ollut vallitseva olotila. Vaikka toisaalta yhteiskuntaamme onkin perustellusti kuvattu tietystä näkökulmasta fallosentriseksi ja peniskeskeiseksi, on peniksen piilottamisleikki ja penishäpeä myös totta. Tämän on voinut varmasti jokainen todeta, jos on katsellut vaikkapa runsaasti amerikkalaisia valtavirran elokuvia: niissä tilanteet, joissa penis olisi voinut näkyä on häivytetty eikä peniksistä ole nähty vilaustakaan.
Mukana myös hivin ennaltaehkäisyssä
Tom of Finlandilla on myös oma osuutensa hivin ennaltaehkäisyssä ja hänen töitään on hyödynnetty aids- ja hiv-työssä niin Suomessa kuin maailmallakin. Suomessa Tomin piirtämää kuvaa käytettiin vuonna 1988 Lääkintöhallituksen julisteessa. Tätä samaa kuvaa on hyödynnetty julisteissa, turvaseksiesitteissä, korteissa ja turvaseksipakkauksissa myös Hivpointin (ja sen edeltäjien Aids-tukikeskuksen ja Hiv-tukikeskuksen) kampanjoissa. Tom of Finlandin kuvat ovat olleet käytössä myös Hivpointin ja MSC Finland – Tom’s Clubin yhteisissä turvaseksipakkauksissa.
On varmasti myös niitä, joiden mielestä Tomin ja hänen teostensa tuominen mukaan hiv- ja turvaseksikampanjoihin on tekopyhää, sillä olihan hän työllään ja teoksillaan monen mielestä enemmän edustanut vastuuttomuutta ja samalla myös hivin leviämistä. Miksi siis hänet nostetiin, ja jopa näkyvästi, esille hivin ennaltaehkäisykampanjoissa. Vastausta ei tarvitse mielestäni hakea kaukaakaan: keinoja hivin ennaltaehkäisyyn ja turvallisemman seksikäytäntöjen valintaan tarvitsevat he, joilla seksiä on eivätkä he, jotka makaavat jalat ristissä. Hivin ja muiden seksitautien ennaltaehkäisy onkin tehokkainta silloin kun se kohdistetaan oikein.
Tom of Finlandin kuvien käyttämisellä pyrittiin hyödyntämään Tomin omaa ideaa seksikkäistä vaatteista tekemällä myös kondomista eräänlainen seksikäs vaatekappale, joka puettiin tiettyyn tilaisuuteen. Tällä idealla on ollut paljon merkitystä hiv-kampanjoinnissa aikaisemmin ja on sillä toki paikkansa edelleenkin. Kuitenkin, jos Tom vielä eläisi, piirtäisikö hän hivin ennaltaehkäisykampanjaan myös kuvan, jonka hahmo laittaisi suuhunsa tietynlaista pilleriä. Kukapa tämän tietäisi?
Teppo Heikkinen