Ruusulankadun asumispalveluyksikössä on onnistuttu rakentamaan pysyviä ja toimivia hiv-testauskäytäntöjä. Tuleva kevään eurooppalainen testausviikko 18.-25.5. on kaikille toimijoille hyvä startti vaikuttavammalle testaustoiminnalle. Sininauha Oy:n asumisyksikkö Ruusulankatu 10:n sairaanhoitaja Marjo Ruusulaakso antaa vinkkejä onnistuneeseen testausviikkoon.
Mikä Ruusulankadun testauksessa toimii?
Testaus toimii, kun se tapahtuu tässä ja nyt – hiv-testaus tuodaan arkeen ja ihmiset kohdataan aidolla läsnäololla
Ruusulankatu 10 on asumisyksikkö, jossa on noin 90 asuntoa. Asukkaat tulevat erilaisista taustoista, mutta monella on pitkä historia päihteiden käytöstä ja katkonaisista palvelupoluista.
Ruusulankadun yksikkö on poikkeuksellinen: siellä on mahdollisuus hiv-pikatestaukseen paikan päällä, ja testaus kuuluu osaksi yksikön toimintaa ja palvelukokonaisuutta.
Sairaanhoitaja Marjo Ruusulaakso, joka on ollut mukana toteuttamassa testauksia yksikössä, kuvaa toiminnan ainutlaatuisuutta näin:
“Se, että testaus on täällä paikan päällä, tekee siitä ihan eri tavalla saavutettavaa. Moni ei lähtisi erikseen muualle testiin.”
Marjo korostaa, että asukkaiden elämäntilanteet vaativat joustavuutta:
“Arki on monella sellaista, ettei asioita suunnitella pitkälle. Usein se päätös syntyy siinä samassa. Jos mahdollisuus on heti, niin lähdetään mukaan.”
Aktiivinen lähestyminen on osoittautunut toimivaksi. Työntekijän rooli on keskeinen – ei vain testin tarjoajana, vaan keskustelun avaajana.
“Pitää mennä juttelemaan ja kysyä suoraan, haluaisitko testiin. Kyllä se vaatii meiltä työntekijöiltä rohkeutta ottaa asia puheeksi. Siinä samalla pääsee kertomaan, miten testaus oikeasti toimii ja miksi se on tärkeää. Jo pelkkä puheeksiotto voi olla tärkeä“, Marjo toteaa.
Asiasta puhuminen saattaa käynnistää ihmisessä ajatusprosessin. Päätös testistä syntyy usein luottamuksellisessa hetkessä tutun työntekijän kanssa.
Marjo korostaa, että keskustelut ovat arvokkaita riippumatta siitä, tehdäänkö testi vai ei.
Myös niissä yksiköissä, joissa ei ole omaa testausta, kannattaa viettää testausviikkoa.
“Kaikkein tärkeintä on, että asiasta puhutaan”, Marjo antaa tärkeän neuvon.
Testausviikko on hyvä hetki:
- ottaa hiv ja seksuaaliterveys aktiivisesti puheeksi.
- jakaa ajantasaista tietoa.
- kertoa selkeästi, mihin seksitautitesteihin voi hakeutua ja tarvittaessa auttaa hakeutumisessa.
Testausviikon ympärille voi rakentaa kevyttä, osallistavaa ohjelmaa, esimerkiksi tietovisa tai yhteinen ohjattu keskustelutuokio voi herättää kiinnostusta ja lisätä tietoa. Lataa valmiita materiaaleja täältä >>
Onnistumisen taustalla on suunnitelmallisuus: yhteiset tavoitteet, selkeät roolit ja johdon tuki
Ruusulankadulla testauskäytännöt eivät ole kehittyneet sattumalta, eikä testausviikkoa rakennettu yhdessä hetkessä. Yhteiskehittämistä on tehty yhdessä Oikeus hiv-testiin -hankkeen kanssa. Kun sekä asumisyksikön asukkaat että työntekijät otettiin mukaan ideoimaan ja kehittämään testauskäytäntöjä yhdessä, hiv-testauksesta tuli osa arkea. Testausviikon kampanjat nostivat selkeästi asukkaiden kiinnostusta. Testausviikon toimintaa suunniteltiin etukäteen kokoontumalla yhteen esihenkilön ja henkilökunnan kanssa. Ensimmäiseen testausviikkoon asetettiin selkeä testaustavoite, suunniteltiin työvuorot testauksen mahdollistamiseksi ja jaettiin roolit tiimin kesken.
“Kun johto ja esihenkilöt pitävät testausviikkoa tärkeänä ja mahdollistavat työntekijöiden keskittymisen sen toteuttamiseen esimerkiksi työaikajärjestelyillä, se ei jää muiden asioiden jalkoihin”, Marjo Ruusulaakso kertoo.
Marjo jatkaa: “Ajateltiin yhdessä, että jos päästään viiteenkymmeneen, se on jo tosi hyvä. Lopulta testejä tehtiin lähes yhdeksänkymmentä”.
Onnistuminen ei jäänyt kertaluonteiseksi. Sama malli toistettiin seuraavalla testausviikolla – ja tulokset olivat jälleen yhtä hyvät.
“Kun malli oli kerran rakennettu, se oli helppo ottaa uudelleen käyttöön”, Marjo kertoo.
“Se toimii parhaiten silloin, kun kaikki ovat mukana – ohjaavat, muistuttavat ja tukevat.”
Sairaanhoitaja Marjo Ruusulaakso
sairaanhoitaja Marjo Ruusulaakson haastattelussa
korostui yksi keskeinen ajatus:
“Kaikkein tärkeintä on, että asiasta puhutaan.
Testin tekeminen ei ole ainoa tapa edistää terveyttä –
myös tiedon antaminen ja kohtaaminen ovat yhtä tärkeitä.”
Matalan kynnyksen testaus tavoittaa uusia asiakkaita
Kampanjaviikon aikana testaus näkyy Ruusulankadulla myös julisteina seinillä ja esitteinä pöydillä. Turvaseksipakkauksia on jaossa ja seksuaaliterveys aktiivisesti puheen keskiössä. Ruusulankadun asumispalveluyksikköön on suunniteltu myös muuta aiheeseen liittyvää osallistavaa ohjelmaa kampanjaviikon aikana. Tämä vaikuttaa suoraan asukkaiden suhtautumiseen.
“Kun ihmiset näkevät, että aiheesta puhutaan avoimesti ja muutkin käyvät testissä, se madaltaa kynnystä. Siitä tulee normaalia“, kertoo Marjo Ruusulaakso. Avoimuus tekee testauksesta näkyvää ja normaalia: se vähentää pelkoja ja purkaa stigmaa.
Testausviikko on tavoittanut myös ihmisiä, jotka eivät ole koskaan aiemmin käyneet hiv-testissä.
“Yllättävän moni sanoi, ettei ole koskaan testannut itseään. Ja osa ajatteli, että se on jo tehty joskus päivystyksessä“, Marjo pohtii.
“Monella on aika vanhaa tietoa hivistä. Tai ei tietoa ollenkaan.”
Marjo Ruusulaakso
Marjo nostaa haastattelussa esiin, että asukkailla on vain vähän tietoa hivistä ja hiv-lääkityksen vaikutuksista. Ennakkoluulot ovat yleisiä. Juuri siksi testauksen yhteydessä käytävä keskustelu on tärkeää.
Sairaanhoitaja Marjo Ruusulaakso muistuttaa, että hiv-testaus ei ole vain tekninen toimenpide: “Se on ennen kaikkea kohtaamista.”
Työntekijän rooli ei ole vain tarjota testiä, vaan pysähtyä, kuunnella, vastata kysymyksiin ja rakentaa turvallista ilmapiiriä, jossa asiakas kokee tulevansa arvostetuksi ja saa omaan tilanteeseensa ja omiin voimavaroihinsa nähden sopivaa neuvontaa.
Kehittämisen suunta: joustavuutta arkeen
Ruusulankadun asumispalveluyksikössäkin on kehitettävää. Marjo Ruusulaakson mukaan yksi kehittämiskohde liittyy testauksen ajankohtiin: “Kaikki ei ole päivällä paikalla. Toivoisin, että ilta-aikoja voitaisiin hyödyntää enemmän.”
Joustavuus on Marjon mukaan avain siihen, että mahdollisimman moni tavoitetaan.
Marjon vinkit onnistuneeseen testausviikkoon
1. Aseta selkeät tavoitteet
Kun tavoite on sovittu yhdessä, siihen myös pyritään.
2. Suunnittele etukäteen
Varaa aikaa yhteiselle suunnittelulle ennen testausviikkoa.
3. Jaa roolit tiimin kesken
Kun kaikilla on oma rooli, homma toimii sujuvasti.
4. Tuo testaus ja hivin puheeksiotto arjen keskelle
Jos testaus ei tule asiakkaan luo, moni jää testaamatta.
5. Panosta matalaan kynnykseen
Mitä helpompaa se on, sitä useampi lähtee mukaan.
6. Hyödynnä suoraa kohtaamista
Kysymällä suoraan saa parhaiten ihmiset liikkeelle.
7. Rakenna luottamusta
Tuttu työntekijä tekee tilanteesta turvallisen.
8. Tee testauksesta näkyvää ja avointa
Kun testauksesta ja sen puheeksiotosta tulee osa arkipäivää, kynnys madaltuu.
9. Muista tiedon jakaminen
Kaikki hyötyvät siitä, että tieto lisääntyy – vaikka testiä ei tehtäisi.
10. Sitouta koko työyhteisö ja varmista johdon tuki
Ilman aikaa ja resursseja tämä ei onnistu.
Ruusulankadun kokemukset osoittavat, että testauksen kehittäminen asumisyksiköissä on sekä mahdollista että vaikuttavaa. Marjon sanoin:
“Pienillä asioilla voi olla iso merkitys. Kun testaus tuodaan lähelle, moni tarttuu siihen mahdollisuuteen.”
Testausviikko ei ole vain kampanja – se on mahdollisuus rakentaa pysyviä, toimivia käytäntöjä sinne, missä niitä eniten tarvitaan.
Oikeus hiv-testiin -hanke on A-Klinikkasäätiön ja Hivpointin yhteinen kolmevuotinen kehittämishanke.