Kuppa

Sivu on viimeksi tarkistettu 21.2.2024

Kuppa (englanniksi Syphilis) on bakteerin aiheuttama seksitauti. Tartuntoja todettiin aikaisemmin Suomessa vuosittain noin 200. Vuonna 2022 kuppatartuntoja määrä kasvoi huimasti ja niitä todettiin lähes 400. Suurin osa tartunnoista todetaan miehillä ja reilusti yli puolet miesten tartunnoista on saatu miesten välisessä seksissä. Kuppa on yleisvaarallinen tartuntatauti ja sen kohdalla on erityisen tärkeää huolehtia, että kaikki kuppatartunnalle altistuneet kumppanit saadaan testiin ja tarvittaessa hoidon piiriin. Kuppainfektiossa on eri vaiheita (primaari-, sekundaari-, latentti- ja tertiäärivaihe) ja sen tartuttavuus vaihtelee sen mukaan missä vaiheessa tartunta on. Kupan testaaminen ja hoito on maksutonta julkisessa terveydenhuollossa ja sen testaaminen kuuluu raskaudenaikana seulottaviin sairauksiin. Kuppa testataan verestä.

Miten kuppa tarttuu ja minkälaisia oireita se voi aiheuttaa?

• Kuppa tarttuu primaarivaiheessa (3-4 viikkoa tartunnasta) erittäin herkästi ensihaavaumasta, joka voi olla suussa, peniksessä, häpyhuulissa, emättimessä, peräsuolessa tai peräaukolla. Haavauma on yleensä aristamaton ja voi jäädä huomaamatta.
  • Kuppa voi tarttua suuseksissä, peräaukon nuolemisessa, emätin- ja anaaliyhdynnässä ja jopa suudeltaessa, mikäli haavauma on suun limakalvoilla.
• Kuppa on erittäin tartuttava myös sekundaarivaiheessa (6-8 viikkoa tartunnasta).  Sekundaarivaiheessa tyypillisiä oireita ovat kuume ja erilaiset iho-oireet (roseola, syfilidit), kuitenkin oireet voivat olla hyvin monimuotoisia ja kuppatartunnan saanut voi tuntea olonsa hyvin sairaaksi. Kuppa voi sekundaarivaiheessa tarttua kaikessa iho- ja limakalvokontaktissa (oireisista kohdista). Tartunta syfilidien kautta on mahdollinen myös ilman seksikontaktia.
• Latenttivaiheessa (yli vuosi sekundaarikupan alusta) kupan tartuttavuus vähenee ja loppuu kokonaan. Latenttivaiheessa kuppatartunta on oireeton.
• Tertiäärivaiheen kuppaan eli myöhäiskuppaan sairastuu noin kolmasosa hoitamattomista kuppatartunnan saaneista. Muutoksia voi esiintyä eri puolilla elimistöä: ihossa, keskushermostossa ja sydämessä. Oireet tulevat vuosien kulutta tartunnasta.

Milloin ja miten kuppa testataan?

• Kuppa testataan verestä. Jos kuppaa ei ole sairastanut aiemmin, voidaan näyte ottaa myös pikatestillä veripisarasta sormen päästä. Aiemmin kupan sairastaneilla otetaan aina verinäyte, joka tutkitaan laboratoriossa.
• Kuppa voidaan testata aikaisintaan 3 viikon kuluttua riskitilanteesta. Negatiivinen testitulos on luotettava 6 viikon jälkeen riskitilanteesta.
• Kuppatestin saa maksutta omalla terveysasemalla, työ- tai opiskeluterveydenhuollossa, sukupuolitautien poliklinikalla tai Hivpointin viikoittaisessa seksitautien testauspalvelussa. Maksullisesti testeissä voi käydä yksityisessä terveydenhuollossa.

Miten kuppa hoidetaan?

• Kuppa hoidetaan ensisijaisesti siihen tehoavalla penisilliinillä (penisilliiniallergikoille on vaihtoehtoisia antibiootteja) pistoksina lihakseen.
• Hoidon pituus ja pistosten määrä riippuu siitä missä vaiheessa kuppainfektio on.
• Kuppa hoidetaan ensisijaisesti seksitauteihin erikoistuneella poliklinikalla tai hoidossa konsultoidaan erikoislääkäriä. Hoitokäytännöt vaihtelevat kunnittain.
• Hoidon yhteydessä tulee huolehtia uusien tartuntojen ehkäisemisestä: Seksistä tulee pidättyä hoidon ajan ja kondomia tulee käyttää ensimmäiseen seurantatutkimukseen asti.