Hepatiitit A, B ja C

Sivu on viimeksi tarkistettu 22.2.2024

Hepatiitti on viruksen aiheuttama maksatulehdus, josta on useita eri viruskantoja (esim. A, B ja C). Hepatiitit ovat maailmalla yleisiä sairauksia. Suomessa viruskannoista yleisin on hepatiitti C, joka leviää Suomessa pääosin pistämällä huumeita käyttävien henkilöiden keskuudessa. Viruskannasta riippuen hepatiitti voi johtaa joko lievään, akuuttiin tai krooniseen tulehdustautiin.

Seksin välityksellä saadut hepatiittitartunnat ovat Suomessa hyvin harvinaisia, eikä hepatiitteja usein mielletäkään seksitaudeiksi. Hepatiittien testaus tapahtuu pääosin perusterveydenhuollossa, jossa hoitokäytännöt vaihtelevat sekä asiakasryhmittäin että kunnittain. Hepatiitti B:n ja C:n testaaminen ja hoito ovat Suomessa maksuttomia. Hepatiitti A:n osalta tulevat maksettavaksi tavalliset julkisen terveydenhuollon terveyskeskus- ja poliklinikkamaksut.

Hepatiitti A:ta ja B:ta vastaan on olemassa rokote, jonka riskiryhmään kuuluvat voivat saada maksutta. Riskiryhmään kuuluvat muun muassa miehet, joilla on seksiä miesten kanssa. Rokote tulisi saada omalta terveysasemalta. Hepatiitti C:hen on olemassa lääkitys, joka parantaa sen kokonaan. Hepatiittien tarttumistavat ovat moninaiset, tässä osiossa keskitytään hepatiittien tarttumiseen seksin välityksellä.

Miten hepatiitit tarttuvat?

• Hepatiitti A on voi tarttua anaaliseksissä ilman kondomia ja peräaukon nuolemisen yhteydessä, kun suuseksisuojaa ei käytetä.
• Hepatiitti B voi tarttua emätin- tai anaaliyhdynnässä ilman kondomia tai suuseksissä ilman kondomia tai suuseksisuojaa.
• Hepatiitti C voi tarttua seksin välityksellä tilanteissa, joissa elimistöön tai limakalvoille pääsee virusta sisältävää verta.

Mitä oireita hepatiitit voivat aiheuttaa?

• Hepatiitti A: tartunta voi olla oireeton. Oireita voivat olla ruokahaluttomuus, pahoinvointi, kuume ja vatsakipu sekä ihon, silmänvalkuaisten tai limakalvojen keltaisuus.
• Hepatiitti B: tartunta on usein oireeton. Oireita voivat olla pahoinvointi, ripuli, oksentelu tai vatsakipu, ihon, silmänvalkuaisten tai limakalvojen keltaisuus, joskus myös lihas- tai nivelkipu. Pieni osa tartunnan saaneista jää viruksen kantajiksi, eli infektio kroonistuu.
• Hepatiitti C: tartunta on useimmiten oireeton. Oireita voivat olla ruokahaluttomuus, väsymys, kuumeilu, nivel- ja lihaskivut sekä ihon ja silmänvalkuaisten keltaisuus. Suurin osa tartunnan saaneista jää viruksen kantajiksi, eli infektio kroonistuu.

Milloin ja miten hepatiitteja testataan?

• Hepatiitti A testataan verikokeella, jos on A-hepatiittiin viittaavia oireita. Hepatiitti A:n voi sairastaa vain kerran elämän aikaa.
• Hepatiitti B testataan verikokeella aikaisintaan 4 viikkoa mahdollisesta tartunnasta. Negatiivinen testitulos on luotettava 4 kuukautta riskitilanteesta.
• Hepatiitti C testataan verikokeella aikaisintaan 8 viikkoa mahdollisesta tartunnasta. Negatiivinen testitulos on luotettava 6 kuukautta riskitilanteesta.

Miten hepatiitteja hoidetaan?

• Hepatiitti A
  • Hepatiitti A:han ei ole olemassa lääkitystä, vaan se paranee yleensä itsestään. Paranemisessa kestää viikoista muutamiin kuukausiin.
  • Hepatiitti A:han on olemassa rokote (kahden rokotteen sarja), joka antaa elinikäisen suojan A-hepatiittia vastaan. Rokote on riskiryhmille maksuton.
• Hepatiitti B
  • Akuutti hepatiitti B parantuu yleensä itsestään. Pieni osa tartunnan saaneista jää viruksen kantajiksi, eli infektio kroonistuu. Kroonista tartuntaa ei voida parantaa, mutta oireita voidaan helpottaa lääkityksellä.
  • On olemassa rokote (kolmen rokotteen sarja), joka antaa elinikäisen suojan B-hepatiittia vastaan. Rokote on riskiryhmille maksuton.
• Hepatiitti C:hen on olemassa lääkehoito, joka parantaa sen kokonaan. Lääkityksen saa perusterveydenhuollon kautta ja se on maksuton.