Yleisimmin kysytyt kysymykset hiv-lääkityksestä

Sivu on viimeksi tarkistettu 17.1.2022

Onko hiviin parantavaa lääkehoitoa?

Hiv-tartunta on krooninen, seurantaa ja hoitoa vaativa sairaus. Hiv-tartuntaan ei ole tällä hetkellä parantavaa lääkehoitoa, mutta lääkityksen avulla hiv-tartunnan saaneen henkilön elinikä pitenee ja elämänlaatu paranee. Hiv-lääkitys aloitetaan aina yksilöllisesti infektiolääkärin tekemän arvion perusteella. Lääkehoito jatkuu läpi elämän. Epäsäännöllinen lääkitys saattaa johtaa lääkkeen tehon heikentymiseen ja terveydentilan heikkenemiseen, joten hivin hoidossa on erityisen tärkeää ottaa lääkkeet lääkärin määräämällä tavalla.

Myös aids-vaiheeseen edennyttä hiv-infektiota voidaan hoitaa. Tämä tarkoittaa, että testiin kannattaa aina hakeutua.

Toimivalla lääkityksellä oleva hiv-tartunnan saanut henkilö ei tartuta hiviä eteenpäin.

Millainen on hiv-tartunnan saaneen lääkehoito?

Hiv-tartunnan saaneen lääkehoito aloitetaan aina yksilöllisesti infektiolääkärin tekemän arvion perusteella. Pääsääntöisesti hiv-lääkitys aloitetaan pian hiv-tartunnan toteamisen jälkeen. Lääkehoito jatkuu läpi elämän. Lääkkeiden säännöllinen ottaminen on hiv-hoidon teholle aivan keskeistä. Lääkehoidon avulla hiv-tartunnan saanut voi elää omannäköistä elämää, elämänlaatu paranee ja elinikä pitenee. Toimivalla lääkityksellä oleva hiv-tartunnan saanut ei tartuta hiviä eteenpäin.

Lääkehoidossa on erilaisia vaihtoehtoja ja juuri itselle sopivimmasta lääkityksestä on hyvä keskustella hoitavan infektiolääkärin kanssa. Suomessa on saatavilla päivittäin suun kautta otettava tablettihoito ja pitkävaikutteinen pistettävä lääkehoito. Jotta löydetään paras mahdollinen lääkitys, on tärkeää, että hiv-tartunnan saanut kertoo hoitavalle lääkärille matalalla kynnyksellä mahdollisista sivuoireista ja muista lääkitykseen ja sen käyttöön liittyvistä haasteista.

Mitä tarkoittaa pitkävaikutteinen pistettävä lääkehoito?

Hivin hoitoon on saatavilla uusi pitkävaikutteinen hoitomuoto, jossa päivittäisten tablettien sijaan hiviä hoidetaan kahdella pistoksella kahden kuukauden välein. 

Kyseessä on lihakseen pistettävä rilpiviriinin ja kabotegraviirin antiretroviraalinen yhdistelmälääkitys. Hoidon aloittamisessa on kolme vaihetta, joista ensimmäinen tablettienottovaihe kestää noin kuukauden ajan. Tabletit sisältävät samoja vaikuttavia aineita kuin pistokset ja päivittäisten tablettien vaikutuksia seurataan tämän jakson aikana. Jos hoidon saaja ja hoitoa toteuttava taho ovat tyytyväisiä hoidon seurauksiin ja etenemiseen voidaan aloituspistokset antaa tablettihoidon viimeisenä päivänä. Tässä hoidon vaiheessa hoidettava saa kaksi erillistä pistosta (kaksi eri lääkeainetta) samalla hoitokerralla. Aloituspistokset toistetaan kuukautta myöhemmin. Hoidon viimeisessä vaiheessa siirrytään antamaan pistoksia kahden kuukauden välein. Hoitoa saava käy pistoskäynnillä kahden kuukauden välein, jolloin päivittäistä tabletti hoitoa ei tarvita. Hoitotahtia on tärkeä ylläpitää ja pistokset on tärkeä pyrkiä ottamaan aina samana päivänä kuukaudesta. Pitkävaikutteisessa hoitomuodossa sitoutuminen hoitoon sekä säännöllisiin hoitokäynteihin on erityisen tärkeää, koska muuten riskinä on viruksen lääkeresistenssin kehittyminen. Injektoitava lääkitys sopii hiv-tartunnan saaneille henkilöille, joilla on jo muulla hiv-lääkityksellä saavutettu hyvä hoitovaste. Pitkävaikutteinen pistoshoito voi myös olla arkea helpottava tekijä lääkehoidon toteuttamisessa, sillä pistos vapauttaa hiv-positiivisen päivittäisestä lääkkeenottamisesta. Tämä on merkittävä lisä lääkevalikoimaan, sillä hiv-tartunnan saaneilla on enemmän mahdollisuuksia valita itselleen sopiva lääkehoito ja vaikuttaa lääkkeen ottamisen tiheyden valintaan.

Mahdolliset esteet: hoitomuotoa ei nykytiedon mukaan suositella käytettäväksi raskauden aikana, sillä valmisteiden vaikutusta sikiöön tai raskauden kulkuun ei tunneta tarpeeksi hyvin.