Raskaus ja hiv

Hiv ei ole este perhe-elämälle tai lasten saamiselle.

Raskautta suunnitellessa on hyvä tietää kolme asiaa hivistä:

  1. Hiv voi tarttua lapseen raskauden, synnytyksen tai imetyksen aikana.
  2. Ajoissa aloitettu hiv-lääkitys estää tartunnan siirtymisen raskaana olevalta sikiölle.
  3. Suomessa ei ole syntynyt yhtään hiv-positiivista lasta, kun tehokas hiv-lääkitys on ollut käytössä.

Hiv- ja muihin seksitautitesteihin kannattaa hakeutua jo raskautta suunniteltaessa. Raskauden alkuvaiheessa äitiysneuvolassa tarjotaan jokaiselle raskaana olevalle hiv-testiä. Myös raskaana olevan kumppani voi samalla pyytää hiv-testiä itselleen. Testaus on tärkeää, jotta hiv-tartunta löydetään raskauden varhaisessa vaiheessa. Hivin lääkehoito raskauden aikana ja verikontaktin minimoiminen synnytyksessä estävät tehokkaasti tartunnan siirtymistä raskaana olevalta syntyvälle lapselle. Ilman lääkehoitoa on hiv-tartunnan riski 15-40 prosentin luokkaa. Hivin varhainen toteaminen ja vanhemman säännöllisesti otettu ja hyvin hoidettu lääkitys alentavat tartuntariskin alle yhteen prosenttiin. Suomessa onkin syntynyt yli 300 tervettä lasta hiv-tartunnan kanssa eläville äidille.

Jos raskaana olevalla tai hänen kumppanillaan on raskauden aikana mahdollisia riskitilanteita, joissa hiv voi tarttua, suosittelemme, että hiv-testi otetaan uudestaan.

Lue lisää uudesta esitteestämme Hiv ja raskaus.

Raskaus ja hiv. Hiv ei estä lasten saamista. Kuvassa vauva vanhemman sylissä.

Hiv-positiivisena raskaaksi

Hiv-tartunta ei vähennä hedelmällisyyttä eikä vaikuta raskauden kulkuun. Hiv-positiivisten henkilöiden kannattaa ottaa raskauden suunnittelu puheeksi oman hoitavan lääkärin kanssa. Raskaus ja synnytys eivät vaikuta hiv-tartunnan kulkuun silloin, kun hiv-positiivinen on toimivalla lääkityksellä. Toisinaan raskaana olevan viruslääkitystä saatetaan joutua muuttamaan raskautta suunniteltaessa tai raskauden aikana.

Hiv-lääkitystä suunnitellessa tulee ottaa huomioon raskauden mahdollisuus. Kun hiv-tartunnan saanut on toimivalla lääkityksellä, voi hedelmöityskeinona olla yhdyntä. Lääkitys laskee hi-viruksen määrän mittaamattomalle tasolle, eikä hiv-negatiivisella kumppanilla tällöin ole hiv-tartunnan riskiä edes suojaamattomassa yhdynnässä.

Hiv-positiivisen raskautta seurataan hieman tiheämmin ja synnytystapa suunnitellaan etukäteen. Suomen olosuhteissa hiv-tartunnan saaneen ei pidä imettää, vaan ruokinta tapahtuu korvikemaidon tai luovutetun äidinmaidon avulla. Synnytyksen jälkeen äiti saa estolääkkeen maidonnousuun.

Jos raskaus ei onnistu vuoden kuluessa, suosittelemme keskustelemaan asiasta gynekologin tai infektiolääkärin kanssa lapsettomuusselvitysten käynnistämiseksi. Myös hiv-tartunnan saaneilla on mahdollisuus hedelmöityshoitoihin. 

Lisätietoa: Terveyskirjasto.fi ja Arvosta.fi.