U=U on lyhenne, jota käytetään globaalisti hiv-työn ja aktivismin parissa. Lyhenne kertoo hiv-lääkityksen tehosta hivin hoidossa. Samaan aikaan U=U on iskulause, joka kampanjoi tartunnan saaneen oikeuksien ja stigman vähentämisen puolesta. Lyhenne on johdettu englanninkielen sanoista undetectable (ei-havaittava) ja untransmittable (ei-tarttuva). Mutta mihin termeillä ”ei-havaittava” ja ”ei-tarttuva” viitataan?
U=U
U=U:lla tarkoitetaan sitä, että toimivalla hiv-lääkityksellä oleva hiv-tartunnan saanut ei voi tartuttaa hiviä seksissä ilman kondomia. Lyhenteen ensimmäinen U on sanasta undetectable, mikä viittaa viruskopioiden mitattuun tasoon hiv-tartunnan saaneen veressä silloin, kun hän on toimivalla lääkityksellä. Käytännössä puhutaan siitä, että kun viruksia ei ole havaittavissa, ne ovat mittaamattomissa. Toimiva hiv-lääkitys laskee virustasot mittaamattomiin. Todellisuudessa virusta löytyy verestä, mutta määrä on niin pieni, että ihminen pysyy terveenä ja voi elää täysipainoista elämää.
Lyhenteen toinen U on sanasta untransmittable, jolla viitataan viruksen tarttumattomuuteen. Kun virukset ovat mittaamattomissa tartunnan saaneen veressä, virus ei voi tarttua seksissä ilman kondomia. Tämä on todettu sekä naisen ja miehen välisessä seksissä, että miesten välisessä seksissä. Sekä emätin- että anaaliyhdyntä ilman kondomia on huomioitu tutkimuksessa.
U=U:lla on viesti meille kaikille
Vaikka hivin hoito on mullistunut viimeisten vuosikymmenten aikana, tieto hoidon tehosta ei ole tavoittanut laajaa yleisöä. Hivin kanssa on voinut elää tavallista elämää hyvällä elinajanodotteella. Ihminen pysyy lääkityksen ansiosta terveenä. Keskeistä U=U:n välittämässä viestissä on kuitenkin se, että hiljattain julkaistujen PARTNER1 (2016) ja PARTNER2 (2019) tutkimustulosten mukaan hiv ei voi tarttua emätin- tai anaaliyhdynnässä ilman kondomia, mikäli hiv-tartunnan saanut on toimivalla lääkityksellä eli henkilön virustasot ovat mittaamattomissa. PARTNER1-tutkimukseen osallistui hetero- (548 paria) ja homopariskuntia (340 miesparia), jotka eivät käyttäneet kondomia seksissä, ja joista toinen osapuoli on toimivalla lääkityksellä oleva hiv-tartunnan saanut. Pariskunnat raportoivat seksistä ilman kondomia, ja tätä seurattiin muutaman vuoden ajan. Seuranta-aikana ei todettu ainuttakaan hiv-tartuntaa pariskunnan osapuolten välisessä seksissä. PARTNER2-jatkotutkimuksessa seurattiin 782:ta homopariskuntaa, joista toinen osapuoli on hiv-tartunnan saanut ja toimivalla lääkityksellä. Seuranta-aikana ei todettu ainuttakaan hiv-tartuntaa pariskunnan osapuolten välisessä seksissä.
Tutkimustulokset muuttuvat kuitenkin hitaasti yleiseksi tiedoksi, ja vanhakantaiset uskomukset tiedosta elävät sitkeinä. Hiv-tartunnan saaneet kantavat stigmaa (leimaa), joka voi liittyä itse sairauteen, mutta myös esimerkiksi seksuaaliseen käyttäytymiseen. Stigma tulee näkyväksi ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa esimerkiksi ennakkoluuloisuutena, pelkona, syrjintänä ja eristämisenä. Ympäröivä yhteiskunta ja sen jäsenet voivat omalla käytöksellään stigmatisoida hiv-tartunnan saaneita ja pahimmillaan tartunnan saanut sisäistää kohtaamansa stigman. Sisäistetty syrjintä voi näkyä itseinhona, itsesyytöksinä ja mielenterveyden ongelmina. Mikäli hiv-tartunnan saanut kuuluu vähemmistöön esimerkiksi seksuaalisen suuntautumisen tai etnisen taustan perusteella, henkilöllä on moninkertainen riski joutua kokemaan syrjintää.
Hiviin liittyvä pelko ja stigma vaikuttaa myös siihen, miten hiv-testeihin hakeudutaan. Pelko siitä, että voisi itse olla sairauden kantaja, nostaa pintaan huolen leimatuksi tulemisesta ja kynnys hakeutua testeihin nousee. On tärkeää, että U=U:n välittämä viesti tulee näkyväksi, jotta hiviin liitettyä stigmaa saadaan purettua ja tavoitetaan ne henkilöt, jotka ovat tietämättään saaneet tartunnan tai pelkäävät stigman vuoksi käydä testeissä. Mikäli on saanut tartunnan, on tärkeää, että tartunta diagnosoidaan varhain, jotta sairautta voidaan hoitaa ja ihminen pysyy terveenä. Tehokas hoito mahdollistaa tavallisen elämän, jossa elinajanodote on sama kuin väestössä keskimäärin.
Suomi ja hiv
Suomessa hiv on harvinainen sairaus. Vuosittain uusia tartuntoja todetaan noin 170. Hivin kanssa elää Suomessa noin 4000 ihmistä, joista suuri osa on toimivalla lääkityksellä. Hiv-lääkitys ja hivin hoito on Suomessa maksutonta ja hoito on ensiluokkaista. Kuitenkin tartunnan saaneita kohdellaan eriarvoisesti esimerkiksi lain edessä. Hiv -tartunnan saanut voi joutua rikosoikeudelliseen prosessiin, mikäli ei ole seksitilanteessa kertonut tartunnastaan seksikumppanilleen, vaikka hän olisi lääkityksellä, eikä hivin tarttuminen ole näin ollen edes mahdollista. Oikeuskäytännöt laahaavat Suomessa ja maailmalla tutkimustuloksia jäljessä, mikä osaltaan ylläpitää hiviin liitettyä stigmaa. Voidaan pohtia, miksi hiv on sellaisessa erityisasemassa muiden sairauksien joukossa, että sen perusteella yleensäkään on aloitettu oikeusprosesseja, nostettu syytteitä ja annettu tuomioita.
Laki ja oikeuskäytännöt ovat kuitenkin vain yksi esimerkki epäoikeudenmukaisesta kohtelusta. Hivin tarttumiseen liittyvää epärealistista pelkoa kohdataan hiv-työssä usein. 80-luvun aids-pelko on nähtävissä edelleen Suomessa, vaikka hivin hoidossa on kuljettu pitkälle 80-luvun tilanteesta.
Maailman mittakaavassa aidsin pelko on todellinen, sillä esimerkiksi vuonna 2018 n. 770 000 ihmistä kuoli aidsiin ja 1,7 miljoona sai hiv-tartunnan, vaikka hiviin on olemassa tehokas lääkehoito. Suurimmat haasteet hivin hoidossa ja ehkäisytyössä eivät enää ole lääketieteellisiä vaan pääpaino on yhteiskunnallisella, sosiaalisella ja taloudellisella muutoksella. Kulttuurillinen ja asenteellinen muutos tiedon levittämisen avulla on keskeistä niin ennaltaehkäisevässä kuin tartunnan saaneita tukevassa hiv-työssä. Sitä U=U pohjimmiltaan on.