Auta meitä kehittämään sivustoamme! Vastaa kyselyyn täällä.

1.12.2019

U=U stigmaa purkamassa: stigma yhteiskunnallisissa rakenteissa

Positiiviset ry, positiiviset faktat! Lääkitys estää hivin tarttumisenU=U (undetectable=untransmittable) on kampanja, joka nostaa esille lääkityksen merkityksen hivin hoidossa. Se viestii erityisesti siitä, kuinka toimiva lääkitys estää hivin tarttumisen seksissä ilman kondomia. Lääkitys ei poista virusta elimistöstä, mutta se laskee virustasot niin matalaksi kehossa, ettei hiv kykene tarttumaan. Samalla hivin eteneminen pysähtyy ja ihminen pysyy terveenä.

U=U-kampanjan toisena keskeisenä pyrkimyksenä on murtaa hiviin liitettyä stigmaa, jota tartunnan saaneet kohtaavat arjessaan. Stigma voi vaikuttaa hiv-tartunnan saaneiden hyvinvointiin merkittävällä tavalla. Kun tartunnan saanut joutuu toistuvasti stigmatisoiduksi esimerkiksi itselle tärkeässä yhteisössä, sosiaalisissa suhteissa, terveydenhuollossa tai oikeusprosesseissa, voi stigmasta tulla sisäistettyä, millä voi olla yksilön kannalta traagisetkin seuraukset.

Tieto leviää hitaasti

Tässä artikkelissa haastattelemme Positiiviset Ry:n työntekijää, joka avaa meille stigman moniulotteisuutta sosiaalisissa suhteissa. Artikkeli rakentuu kahdesta osasta, joista ensimmäisenä käsittelemme stigmaa rakenteellisesta näkökulmasta, kun taas jälkimmäinen artikkeli pureutuu stigman kohtaamiseen yksilöllisellä tasolla. Positiiviset on hiv-tartunnan saaneiden edunvalvonta- ja vertaistukijärjestö, joka tarjoaa apua ja tukea tartunnan saaneille ja heidän läheisilleen. Positiivisilla on jo pidempään tehty töitä sen eteen, että tieto lääkityn hivin tarttumattomuudesta seksissä saavuttaisi valtaväestön tartunnan saaneiden lisäksi. Tapani Valkonen on Positiivisten projektikoordinaattori ja seksuaalineuvoja, joka ihmettelee sitä, miten hivin tarttumattomuudesta puhutaan vasta nyt.

”Sveitsiläiset asiantuntijat tekivät julkilausuman hivin tarttumattomuudesta jo yli kymmenen vuotta sitten. Jos sveitsiläisellä tarkkuudella uskallettiin sanoa, ettei hiv tartu, kun virusmäärä on alhainen, niin miten kesti niin pitkään, että meille hiv-positiivisille suuresta yleisöstä puhumattakaan, samasta asiasta puhutaan vasta nyt?”

Hiljattain Helsingin Sanomien kuukausiliitteessä julkaistiin artikkeli hivin tarttumattomuudesta, josta Valkonen kuitenkin iloitsee.

” Positiivisissa olemme useita vuosia kampanjoineet lääkityn hivin tarttumattomuudesta. Helsingin Sanomien kuukausiliitteen artikkeli saattoi tavoittaa useamman ihmisen tietoisuuden kuin pienellä budjetilla tehdyt kampanjamme.”

Hiviin liittyvän tiedon lisääntyminen myös valtaväestön keskuudessa on merkittävää hiviin liitetyn virheellisen tiedon ja sen tuottaman stigman takia. Valkonen painottaa, kuinka hiv-tartunnan saaneiden kohtaaman syrjinnän takana on usein pelko ja tietämättömyys.

”Nyt on tullut aika avata silmät. Tässä tilanteessa, kun tiedetään vankoin tieteellisin perustein, että lääkitty hiv ei tartu, ei syrjinnälle eikä stigmalle ole mitään sijaa. Ei sille ollut perusteita tosin ennenkään. Yhden potilasryhmän henkinen kiduttaminen ja ahdistaminen nurkkaan on loputtava tähän.”

Stigma yhteiskunnallisissa käytännöissä

Hiviin liitettyä stigmaa voidaan tarkastella monella tavalla sosiaalisessa vuorovaikutuksessa tuotettuna. Yhteiskunnalliset käytännöt voivat itsessään olla stigmatisoivia tai ylläpitää käytäntöjä, jotka ovat stigmatisoivia. Esimerkiksi rikosoikeudelliset käytännöt toimivat esimerkkinä siitä, miten tutkittu tieto ei ole saavuttanut tai ainakaan tarpeeksi merkittävällä tavalla muuttanut sellaisia institutionaalisia käytänteitä kuten oikeuskäytäntöjä tai lakia. Hiv-tartunnan saanut voi joutua syytetyksi tilanteessa, jossa hän ei ole kertonut tartunnastaan ennen seksiä, vaikka hän olisi toimivalla lääkityksellä.

”Tartunnan uhasta tai tartuttamisesta rankaiseminen on erityisesti pohjoismainen ilmiö. Kansainvälisten kokemusten ja ihmisoikeuden näkökulmasta rangaistuksista ja syytteeseen joutumisen mahdollisuudesta luopumista ei edes pitäisi kytkeä tietoon hivin tarttumisen mahdottomuudesta virusten ollessa mittaamattomissa. Lainsäädännön tulkitseminen näin on rakenteellista syrjintää ja se pitää stigmaa yllä ”, Valkonen kertoo. Käänteisellä tavalla rakenteellinen syrjintä voi johtaa siihen, että ihmiset eivät välttämättä käy testeissä.

”Ei ole mitään näyttöä, että missään vaiheessa syytteistä tai niiden uhasta olisi ollut mitään hyötyä. Päinvastoin, tämän vuoksi monet ovat jääneet käymättä testeissä ja ilman hoitoa ja sen seurauksena tartunta on voinut levitä eteenpäin.”

U=U:n tarkoituksena onkin levittää oikeaa tietoa meille kaikille, jotta osaamme puuttua myös rakenteellisiin käytäntöihin, jotka voivat perustua vanhaan tietoon ja pitävät yllä stigmaa sekä syrjiviä asenteita.


Kommentoi: