Hiv ja raskaus
Sivu on viimeksi tarkistettu 5.4.2024
Voinko saada lapsia?
Voit perustaa perheen siinä missä muutkin, vaikka sinulla olisi hiv-tartunta. Hiv-tartunnasta huolimatta henkilön toiveet ja oikeudet perheen perustamiseen ovat samanlaisia kuin muillakin. Kun suunnittelet raskautta, on tärkeää jutella jo hyvissä ajoin asiasta hoitavan infektiolääkärin kanssa. Hedelmällisessä iässä olevan henkilön hiv-lääkitys tulisi aina suunnitella niin, että raskauden madollisuus otetaan huomioon.
Toimivalla hiv-lääkityksellä oleva henkilö ei tartuta hiviä, joten hedelmöityskeinona voi olla yhdyntä.
Suuri osa pareista valitsee kuitenkin hedelmöityskeinoksi yhdynnän ilman ennaltaehkäisevää lääkitystä. Hoitava lääkäri tekee lopullisen arvion ennaltaehkäisevän lääkityksen tarpeesta.
Jos raskaus ei näin käynnisty vuoden kuluessa, suositellaan keskustelemaan asiasta esimerkiksi terveyskeskuslääkärin, gynekologin tai infektiolääkärin vastaanoton yhteydessä lapsettomuusselvitysten käynnistämiseksi. Voit keskustella asiasta terveyskeskuslääkärin tai infektiolääkärin kanssa lähetteen tekemiseksi lapsettomuustutkimukseen. Hiv-tartunnan saaneilla on oikeus hedelmöityshoitoihin Suomessa.
Miten hiv vaikuttaa raskauteen?
Hiv-infektion ei tiedetä häiritsevän raskauden kulkua eikä raskaus vaikuta hiv-infektion kulkuun. Raskauden seuranta tehdään tavalliseen tapaan äitiyspoliklinikalla ja neuvolassa.
Jos raskaana oleva henkilö ei ole toimivalla lääkityksellä, voi hiv siirtyä raskaana olevasta sikiöön missä tahansa raskauden vaiheessa, mutta suurin riski on loppuraskaudessa ja synnytyksessä. Hiv voi tarttua myös imetyksen välityksellä. Synnytyshetkellä raskaana olevan henkilön veren virusmäärä on merkittävin tartunnan riskiä ennustava tekijä. Siksi hiv-testaus ja hiv-hoidon aloittaminen viimeistään raskauden aikana on tärkeää.
Kun raskaana oleva ottaa hiv-lääkityksensä säännöllisesti, lapsen tartuntariski on jopa alle yhden prosentin. Ilman lääkehoitoa tartunnan riski on korkea, jopa 15–40 prosenttia. Käytännössä, jos raskaana oleva henkilö on toimivalla hiv-lääkityksellä, lapsi syntyy todennäköisesti terveenä. Suomessa on syntynyt noin 500 tervettä, hiv-negatiivista lasta hiv-tartunnan saaneelle vanhemmalle.
Voinko imettää?
Hiv-tartunnan saaneelle ei suositella imetystä, sillä imetyksen kautta hiv-lääkkeet voivat siirtyä lapsen elimistöön. Lisäksi ei voida täysin poissulkea, ettei hiv voisi tarttua lapseen imetyksen yhteydessä. Tästä johtuen hiv-tartunnan saanut ei voi imettää, vaan ruokinta tapahtuu korvikemaidon tai luovutetun äidinmaidon avulla. Synnytyksen jälkeen synnyttänyt saa lääkityksen, joka estää maidonnousun.
Jokaisen vauvaperheen arkeen kuuluvat vauvan hoito ja huolenpito, varhainen vuorovaikutus vanhempien ja lapsen välillä, lapsen yksilöllisen kasvun ja kehityksen tukeminen sekä vauvan puhtaudesta, läheisyydestä, unesta ja turvallisuudesta huolehtiminen. Vauvaa hoitaessaan vanhemmat eivät voi tartuttaa lasta. Vanhempien ei tarvitse huolehtia hivin tarttumisesta arkipäivän tilanteissa. Halaaminen, suukottelu ja läheisyys ovat tärkeä osa jokaisen vauvaperheen elämää.