Mitä? Voiko hiv-tartunnan testata itse kotona?

26.1.2017

Hiv-kotitestejä on jo pitkään voinut tilata netin kautta ulkomailta. Testin tekeminen on helppoa ja se saattaa olla joillekin kaikista luontevin ja helpoin tapa selvittää onko saanut hiv-tartunnan. Ongelmana on suuri vaihtelevuus testien luotettavuudessa. Monista nettikaupoista voi tilata hiv-kotitestejä, joiden antamaan tulokseen ei voi luottaa.

Hivpoint tekee yhteistyötä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) kanssa, jotta Suomeen saadaan myyntiin luotettava hiv-kotitesti vielä tämän vuoden aikana. THL valitsee Suomeen myytäväksi CE-merkityn testin, jonka suorituskyky ja luotettavuus voidaan taata. Jotta testi saadaan Suomen markkinoille, on sen mukana oltava suomenkielinen käyttöohje. Ennen myyntiin tuloa testi on myös evaluoitava Suomessa. Evaluointi tehdään THL:n ja Hivpointin yhteistyönä ja siinä kartoitetaan muun muassa testin ohjeistuksen ymmärrettävyyttä käyttäjäkokemusten perusteella.

Lue lisää »

Nostetaanko kissa vihdoin pöydälle? Voidaanko PrEP-estolääkityksen avulla ehkäistä hiv-tartuntoja myös Suomessa?

19.1.2017

Lontoossa homomiesten uusien hiv-tartuntojen määrä on romahtanut hivin estolääkitys PrEPin ansiosta

Neljä Lontoon johtavaa seksuaaliterveysklinikkaa julkaisi viime kuussa uutisen, jonka mukaan uusien hiv-tartuntojen määrä homoseksuaalisten miesten keskuudessa on romahtanut dramaattisesti, jopa 40 % vuoden 2016 aikana. Romahduksen päällimmäiseksi syyksi arvellaan hivin estolääkitys prepin käytön yleistymistä. Koska lääkettä ei vielä ole mahdollista saada Brittien julkisesta terveydenhuollosta, suurin osa tilaa sitä netistä. Lue lisää »

Uusin tutkimustieto vahvistaa: Hiv ei tartu!

21.10.2016

hiv ei tartu

 

Suojaamatonta seksiä 58 000 kertaa, 0 hiv-tartuntaa

Partner-tutkimus vahvistaa, ettei hiv tartu toimivalla lääkityksellä

Heinäkuussa Suomi lomailee ja uutisvirta hiljentyy. Juuri silloin julkaistiin Etelä-Afrikan hiv-konferenssin alla mullistava uutinen. Partner-tutkimusta johtavat tutkijat vahvistivat, että hiv ei tartu suojaamattomassakaan seksissä, kun hiv-tartunnan saanut seksikumppani on toimivalla lääkityksellä.

Tulokset perustuvat ennennäkemättömän laajaan aineistoon: Tutkimuksessa on seurattu vuodesta 2010 lähtien yhteensä 1166 hetero- ja homoparia, joista toisella oli hiv-tartunta ja toisella ei. Pareilla oli keskenään suojaamatonta seksiä yhteensä 58 000 kertaa tutkimusjakson aikana, eikä hiv tarttunut kertaakaan hiv-positiivisesta kumppanista hiv-negatiiviseen. Itse asiassa tämä tulos haastaa hivin parissa työskentelevät tutkijat todistamaan, että hiv voi ylipäätään tarttua, jos henkilö on toimivalla lääkityksellä. Lue lisää »

Norja ottaa käyttöön hiviä ennaltaehkäisevän lääkityksen

20.10.2016

PrEP demonstration

Kuva: Hiv Norge

Norjasta tulee ensimmäinen Pohjoismaa, joka tarjoaa hiviä ennaltaehkäisevän lääkityksen (PrEP) korkeassa hiv-riskissä oleville ryhmille.

Kansalaisjärjestöjen kahden vuoden vaikuttamistyö tuotti tulosta eilen, kun Norjan terveysministeri ilmoitti tukevansa PrEPin käyttöönottoa. “Tämä on voitto turvallisemman seksin puolesta, ja auttaa ihmisiä pitämään huolta omastaan ja toisten seksuaaliterveydestä”, Hiv-Norgen puheenjohtaja Leif-Ove Hansen sanoo.

PrEP-lääkityksenä käytetään lääkkeitä, jotka on alun perin kehitetty hiv-tartunnan hoitoon. Jo kaksi vuotta sitten Maailman terveysjärjestö WHO suositteli ennaltaehkäisevää lääkitystä muun muassa kaikille miehille, joilla on seksiä miesten kanssa. Yhdysvalloissa hiv-negatiiviset ovat pystyneet hankkimaan ennaltaehkäisevän lääkityksen jo vuodesta 2012. Voit lukea lisää PrEPistä sivuiltamme.

Hiv-Norgen uutinen aiheesta täällä.

Hiviä ennaltaehkäisevä lääkitys kaikkiin EU-maihin?

1.9.2016

eu truvada AIDS action

 

Euroopan komissio on hyväksynyt Truvada-lääkkeelle myyntiluvan hivin ennaltaehkäisyyn kaikissa EU-maissa, myös Suomessa. Pre-exposure prophylaxis eli PrEP on hiviä ennaltaehkäisevä lääkitys, joka kondomin kanssa yhdessä käytettynä suojaa tehokkaasti hiv-tartunnalta suuressa riskissä olevia ryhmiä, kuten homo- ja bimiehiä. Lue lisää »

Seksi ja trans -esite rikkoo seksioppaiden sukupuolinormeja

17.5.2016

Kuvitus: Charley Kåberg

Ruotsissa ilmestyy paljon hyvää trans-aiheista materiaalia, mutta sitä on vaikea hyödyntää Suomessa paitsi kielimuurin vuoksi, myös siksi, että monet käytännöt transprosessiin liittyen ovat erilaiset Suomessa ja Ruotsissa. Kun RFSL & RFSU julkaisivat Sex och trans -esitteen Ruotsissa viime vuonna, päätimme lähteä työstämään siitä suomalaista versiota Seksi ja trans.

Transihmiset esitetään mediassa usein vääristyneesti joko yliseksualisoituna tai deseksualisoituna. Seksuaalisuus nähdään genitaalikeskeisenä ja essentialistisena, ja seksuaalinen käyttäytyminen ja keho medikalisoidaan. Lääketieteellisen ja juridisen prosessin osana esitetään tungettelevia ja stereotyyppistä käyttäytymistä ja identiteettiä hakevia kysymyksiä. Yksi vahingollinen diskurssi, jonka näkee etenkin populaarikulttuurissa ja osittain myös transfobisten ihmisten argumenteissa on transihminen – yleensä erityisesti transfeminiininen ihminen – hyväksikäyttäjänä, saalistajana tai huijarina. Transihmisten seksuaalisuutta ei nähdä sosiaalisena eikä osana kehollista itseilmaisua, vaan ihmiset leimataan lähtökohtaisesti lähes seksuaalirikollisiksi. Transihmisten kehoista tehdään paljon oletuksia. Joidenkin kehot vastaavat normeja, joidenkin poikkeavat niistä monella tapaa. Epänormatiivinen keho koetaan uhkaavana ja sillä ilmaistu seksuaalisuus vääränä tai pervona (negatiivisessa mielessä). Lue lisää »

”Kondominkäyttö on kuin söisi karkin papereineen!” – tutkimustyötä Pattayalla

9.5.2016

Thaimaa2

Kuva: Daniela Vilander

Olin tammikuussa kolmen viikon matkalla Thaimaassa, Pattayalla. En ollut ihan tavallinen turisti – olin paikalla tekemässä Hiv-tukikeskuksen toimeksiannosta sosiaalipsykologian pro gradu
-tutkielmaani, jonka aiheena on suomalaisten miesten Thaimaan matkailuun liittyvä seksikäyttäytyminen. Tarkoitus oli haastatella mahdollisimman montaa Pattayalla lomailevaa suomalaismiestä.

Baarikierroksella Pattayalla

Olin onnistunut sopimaan pari haastattelua jo ennen matkaa, mutta suurimman osan tutkimukseen osallistuneista tapasin vasta paikan päällä. Pattyalla on lukuisia suomibaareja ja oli luontevaa aloittaa etsiminen niistä. Tehtävä oli silti haastava, ei vähiten sen vuoksi että olen nuori nainen, mutta myös koska kaveriporukoiden sosiaalinen paine lisäsi miesten kynnystä ottaa osaa tutkimukseen. Monesti minua luultiin toimittajaksi, niitä kun Pattayalla on pyörinyt jos jonkinlaisia! Ei siis mikään helppo nakki, mutta onneksi oli myös miehiä, jotka osallistuivat mielellään. Ilman heidän panostaan tutkimusta olisi ollut mahdoton toteuttaa.  Lue lisää »

Sari Seppänen: Kansallinen hiv-ohjelma taistelee toimivuudestaan sisällissodan riepomassa Etelä-Sudanissa

20.4.2016

Sari_Seppänen

Kuva: Mika Heikkinen

Lentokone kaarsi loivasti lähes 7000 kilometrin pituisen Niilin pengermien yli hakeakseen kurssinsa kohti vehmaiden kukkuloiden välissä lepäävää Juban lentokenttää. Oli heinäkuu 2013 ja olin matkalla Keniasta Etelä-Sudanin pääkaupunkiin ensimmäistä kertaa YK:n hiv-ohjelmia koordinoivan UNAIDSin maatoimiston palkkaamana.  Tehtävänäni Jubassa oli aloittaa kansallisen strategian kirjoittaminen hiv-palveluiden vahvistamiseksi humanitäärisissä kriisiohjelmissa. Päällisin puolin katsottuna eteläsudanilaisten surkea ruokaturvallisuustilanne vaikutti paradoksaaliselta kaiken sen lentokoneen ikkunasta näkemäni vihreyden keskellä.

Ensivaikutelmani maasta oli sen ilmapiirin käsin kosketeltava kireys ja kyynisyys joka alkoi heti lentokentän saunanlämpöisessä sisääntuloaulassa. Juban katukuvassa South People’s Liberation Armyn, SPLA:n maasturit lavalla kalashnikoveihin nojaavine sotilaineen olivat selvästi yleisempiä kuin itseään hedelmien tai pikkurihkaman myynnillä leivän syrjässä kiinni pitävät pienyrittäjät, jotka yleensä elävöittävät afrikkalaisia urbaanialueita. Tunnelmaa ei ollut omiaan höllentämään tuore poliittinen kriisi, jonka huipentumana dinkapresidentti Salva Kiir oli erottanut varapresidenttinsä, nuer-heimoa edustavan Riek Macharin ja samalla koko kabinettinsa. Lue lisää »

Teppo Heikkinen & Jenny Tigerstedt: Hiv on homojen sairaus

23.3.2016

Jenny_Tigerstedt_012Hiviin liittyy stigmaa, ja tätä stigmaa on yritetty poistaa muun muassa häivyttämällä hiviin yhdistettyä homoleimaa. Tämä on ymmärrettävää, kun muistetaan, miten hiv ja aids tulivat ihmisten tietoisuuteen 80-luvun alussa. Ensimmäiset tartunnat todettiin pääasiassa homomiesten keskuudessa, mikä mahdollisti homoseksuaalisten suhteiden ja homoseksin julkisen tuomitsemisen – aidsia kutsuttiin homorutoksi ja hiv-tartuntaa pidettiin rangaistuksena homomiesten epäsiveellisestä käytöksestä.Teppo_Heikkinen_030

Miesten välisen seksin ja hivin yhteyden kieltäminen on kuitenkin ongelmallista, koska suhteellisesti hiv-tartuntoja on todettu monikymmenkertaisesti enemmän homo- ja bimiesten keskuudessa kuin koko väestössä. Hiv koskettaa tänäkin päivänä erityisesti homo-, bi- ja muita miehiä, joilla on seksiä miesten kanssa eikä tämän tosiasian kieltäminen edistä seksuaaliterveyttä. On hyväksyttävää, että esimerkiksi rintasyövän kohdalla ennaltaehkäisevä työ ja esimerkiksi rintasyövästä kirjoitetut artikkelit keskittyvät naisiin, joilla kyseisen syövän esiintyminen on miehiä yleisempää. Pidetään tärkeänä, että naiset ovat tietoisia rintasyövän mahdollisuudesta ja hakeutuvat tarvittaessa tutkimuksiin, jotta hoidot voidaan aloittaa mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Miksi ei voitaisi suhtautua samalla tavalla erityisesti homomiehiä koskettavaan sairauteen? Lue lisää »

Hanna Nikkanen: Yksinäisten virus – kolme vuosikymmentä Suomen hiv-historiaa

14.3.2016

Hanna_Nikkanen_Kuvaaja_Eeva_AnundiAids on vaatinut Suomessa 30 vuoden aikana noin 300 ihmisen hengen. Se on väestön määrään nähden hyvin vähän: vähemmän kuin muissa Pohjoismaissa, 40 kertaa vähemmän kuin Yhdysvalloissa, 200 kertaa vähemmän kuin Thaimaassa. Saharan eteläpuolisen Afrikan kanssa mielekästä vertailua ei edes voi tehdä, sillä siellä aids-kuolemien tilastot jäivät jälkeen todellisuudesta jo kauan sitten.

1980-luvulla ei kuitenkaan tiedetty, että tarina kerrottaisiin meidän suomalaisten kannalta näin onnekkaasti. Ensimmäinen hiv-tartunta oli diagnosoitu Helsingissä kesällä 1983, ja seuraavina vuosina pelättiin, että tauti tappaisi jopa satojatuhansia suomalaisia ja mullistaisi yhteiskuntamme.

Suomen terveysviranomaiset olivat ensi alkuun hitaita reagoimaan uuden sairauden ilmaantumiseen. Moni epäili verkkaisuuden syyksi sitä, että tartunta näytti alkuvuosina koskettavan vain homomiehiä ja maahanmuuttajia – ei siis “normaaliväestöä”. Siksi alkuvuosina hoitoa, tiedotusta ja valistusta suunnitteli vain kourallinen ihmisiä. Auroran sairaalan lääkärit hoitivat potilaita, väitöskirjaa tekevä yksityislääkäri Sirkka-Liisa Valle kartoitti suurimmassa tartuntariskissä olleiden homomiesten terveydentilaa, Seta-aktiivit loivat valistusmateriaaleja ja vastasivat lukemattomiin huolestuneiden suomalaisten puheluihin. Moni sairaala käännytti hiv-positiiviset pois henkilökunnan tartuntariskiin vedoten. Kun virallisia suosituksia ei kuulunut, ratkaisut uusiin tilanteisiin löytyivät improvisoimalla.             Lue lisää »

1 2