Asiantuntijat: Hiv-oikeudenkäynneissä kohtuuttomia rangaistuksia

5.11.2012

Hiv-oikeudenkäynneissä arvellaan jaettavan jopa kohtuuttomia rangaistuksia tartunnastaan tietoisille, jotka ovat olleet suojaamattomassa yhdynnässä. Vaikka tartuntaa ei olisi tapahtunut, henkilö voidaan tuomita esimerkiksi vuoden ehdolliseen vankeusrangaistukseen törkeän pahoinpitelyn yrityksestä.

Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen hiv-asiantuntijaryhmä arvelee, että tämä heikentää ihmisten halukkuutta hakeutua testeihin. Pysymällä tietämättömänä tartunnastaan välttää rikosoikeudellisen vastuun.

Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla on satoja testaamattomia viruksenkantajia. Hoitamaton hi-virustartunta aiheuttaa asiantuntijoiden mukaan huomattavasti suuremman tartuntariskin kuin hoidossa oleva.

Asiantuntijaryhmän seminaarissa pohdittiin hiv-tartunnan saaneiden eriarvoista kohtelua tuomioistuimissa. Ryhmän puheenjohtajan Mika Salmisen mukaan hiv-tartuntoja käsitellään selvästi kovemmin kriteerein kuin muita tartuntatauteja.

Tartuttamisesta ja tartuntariskille altistamisesta on tuomittu jopa usean vuoden vankeusrangaistuksia. Salminen ihmetteleekin, miksi hivin tartuttaminen on erityisen tuomittavaa, kun monet muut tartuntataudit ovat haitallisia ja paljon helpommin tarttuvia.

Oikeuslaitos ei ole ottanut huomioon lääketieteen valtavaa kehitystä. Nykyhoidon ansiosta 90 prosenttia potilaista pääsee hoitotavoitteeseen, jossa immuunipuutostila korjaantuu. Kun virusten määrä on tavoitetasolla yli kuusi kuukautta, tartuntavaara laskee lähes olemattomaksi, sanoo dosentti Matti Ristola Hyksin infektiosairauksien klinikalta.

Hiv-oikeudenkäyntien tuomiot voivat vähentää testihalukkuutta. Kun uudet, tehokkaat hiv-lääkkeet tulivat käyttöön, uskottiin, että kaikki vähänkin tartuntavaarassa olleet hakeutuisivat testeihin. Näin ei ole kuitenkaan käynyt. Ristola arvelee, että osa ei hakeudu testiin, koska he pelkäävät joutuvansa juridisesti huonompaan asemaan.

Erikoislääkäri Jussi Sutinen Auroran sairaalasta ihmettelee, että oikeustapausten yhteydessä ei kuulla lääketieteen asiantuntijoita.

Tuomarit eivät ole tässä asiassa päivittäneet tietojaan, sanoo Hiv-tukikeskuksen toiminnanjohtaja Irma Pahlman.

“Usein positiivisen tuloksen jälkeen ryhdytään pohtimaan mahdollista kanteen nostamista. Silloin kerron tilanteen, miten tuomioistuimet ovat näitä tapauksia ratkaisseet, mutta ihminen päättää itse, meneekö poliisin puheille vai ei”, Pahlman sanoo.

Rikosoikeuden professorin Kimmo Nuotion mukaan nyt on oikeuspoliittisen keskustelun paikka. Hän on hämmästynyt seminaarissa esitetyistä tapauksista ja kehottaa lääketieteen asiantuntijoita ottamaan yhteyttä oikeusministeriöön.

“Kun lääketieteelliset faktat muuttuvat, oikeudellisten arvioidenkin pitäisi muuttua. Vielä 1990-luvun alussa oli paniikkimieliala ja hiv-raiskaukset veivät huomion omaan todellisuuteensa. Nyt vapaaehtoisessa kanssakäymisessä voisi sulkea pois rangaistavuuden, jos hiv on hyvässä hoitotasapainossa. Asiasta voisi myös antaa ohjeita syyttäjille.”

Lähde: http://www.hs.fi/kotimaa/Asiantuntijat+Hiv-oikeudenk%C3%A4ynneiss%C3%A4+kohtuuttomia+rangaistuksia/a1305612450436?ref=tf_iHSisboksi630